Miltä kuulostaisi omien kirjolohien kasvattaminen kotona? Se olisi mahdollista kiertokasvatusjärjestelmän avulla, jota on hyödynnetty ruuan tuotannossa jo muinaisessa Atsteekkien valtakunnassa.
Aquaponics tarkoittaa järjestelmää, jossa pumppu kuljettaa akvaariossa olevan veden biosuodattimen läpi kasveille, jotka hyödyntävät kalojen ulosteravinteet. Ravinteista puhdistunut vesi siirtyy takaisin kalojen hyödynnettäväksi.
Kuluttajille on kaupan täysin valmiita kiertokasvatusjärjestelmiä, mutta aquaponics on mahdollista rakentaa myös itse. Kiertokasvatus kuitenkin vaatii paljon huoltoa. Sihen uppoavien työtuntien takia kalojen ja kasvisten kasvattaminen aquaponicsin avulla kotona ei kannata taloudellisesti.
Sen sijaan se on hauska harrastus, joka mahdollistaa lähiruuan tuottamisen ja ekosysteemin seuraamisen läheltä.
Ruokaa isommalle porukalle?
Taloudellista hyötyä laitteistolla voi saada, jos ruokaa tuottaa isommalla porukalla. Tällainen voisi olla esimerkiksi taloyhtiön aktiiviporukka tai osuuskunta, kertoo Luonnonvarakeskuksen vesiviljelyn tutkija Jani Pulkkinen.
– Silloin pienryhmän kannattaa laskea tarkkaan tuotto vuosittaisen kalasaaliin mukaan, sillä salaateista ja kasviksista voi olla vaikeampaa saada tienestiä.
Jos laitteiston kuitenkin optimoi kalojen sijaan kasviksiin, voi kasviksista kertyä enemmän tuottoa, lisää Pulkkinen.
– Jos esimerkiksi kala maksaa 15–20 €/kg kaupassa ja laite tuottaa samalla suhteella 5–10 kg kasviksia, niin kurkku ja tomaatti nykyhinnoilla nousevat kalan kanssa "samaan kastiin".
Vähällä rehumäärällä voi saada kuitenkin paljon syötävää koko porukalle. Esimerkiksi yksi kiloa rehua tuottaa yhden kilon kalaa ja jopa kymmenen kiloa kasviksia, paljastaa Pulkkinen.
Ympäristölupaa ei ihan heti tarvita
Lainsäädäntö ei aseta esteitä pienimuotoiselle kalankasvatukselle aquaponics-järjestelmällä.
– Vuodessa voisi kasvattaa kalaa ilman ympäristölupaa jopa 2 000 kiloa. Tätä suuremmat saaliit vaativatkin jo luvan, tarkentaa Pulkkinen.
Ympäristöluvan tarve tuskin koituisi aquaponicsista ruokaa haluavalle pienryhmälle ongelmaksi. Taloyhtiö saattaisi haluta todennäköisemmin tuottaa kalaa vuodessa joitain kymmeniä tai satoja kiloja, arvelee Pulkkinen.
Erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomio siihen, mistä valittuun järjestelmään tuotaisiin vesi ja minne poistumisvesi päätyisi, muistuttaa Pulkkinen.
Itse kasvatettuja rapuja lounaaksi
Aquaponics-järjestelmiä löytyy moneen lähtöön. Yksinkertaistettuna kyseessä on yhdistetty akvaario ja kasvien kasvualusta led-valaistuksella.
Internet on pullollaan erilaisia järjestelmiä ja niiden avulla on helppo aloittaa kotiharrastus. Jos on kätevä käsistään, niin järjestelmän voi nikkaroida itse.
Kaupallisten aquaponics-laitteiden tuotekehityksestä Suomessa vastannut Jaakko Kotiranta haluaa innostaa kuluttajia.
– Järjestelmä mahdollistaa kotioloissa monenlaisen ruuan tuottamisen. Akvaariossa voi kasvattaa makean veden vesieliöitä eli kaloja, rapuja ja jopa simpukoita. Kasvualustassa voi kasvattaa hyötykasvien lisäksi erilaisia koristekasveja, kertoo Kotiranta.
Omasta olohuoneesta keittiöön kuljetetulla simpukalla on huomattavasti pienempi ekologinen jalanjälki kuin ulkomailta tuoduilla verrokeilla.
Entäpä, jos aquaponicsin rakentaisi itse
Aquaponics-järjestelmän hinta riippuu paljolti siitä, minkälaisista materialeista systeemi kootaan. Kotiranta on tehnyt jopa laskelmia aquaponicsin kotiversiosta.
– Jos rakentaa 500 litran kala-altaan, ja kasveille 2 m² kasvupinta-alan, niin materiaalikustannukset ovat 1 000–2 500 euroa.
Alkuinvestoinneissa tarvitaan myös kalanpoikasia ja taimia. Näihin kuluu rahaa yhteensä sata euroa. Kalojen rehuun kuluisi vuodessa 50 euroa.
Toisaalta kasveille ei tarvitse antaa ravinteita. Sen sijaan biologinen tuholaistorjunta ja vedenparannusaineet verottavat kukkaroa runsaan sadan euron verran. Veteen menee noin 10 euroa vuodessa.
Varaosiin kannattaa varata vuositasolla 50 euroa. Sähkölasku tulisi siihen vielä päälle, luettelee Kotiranta.
– Ensimmäisenä vuonna satoa saa lähinnä kasviksista sillä esimerkiksi kirjolohet ovat syötävän kokoisia vasta vuoden jälkeen.
Kalaa 500 litran kokoisesta järjestelmästä voisi saada vuosittain 10–15 kiloa.
– Jos vertaa kaupoista halvimmillaan saataviin ruokatuotteisiin, niin eihän aquaponics-ruoka ole halpaa, toteaa Kotiranta.
Järjestelmän arvo hänen mukaansa onkin siinä, että saa itsekasvatettua ruokaa. Se myös parantaa ymmärrystä ekosysteemien toiminnasta.
Kalat ja kasvit tarvitsevat jatkuvaa hoitamista
Vaikka aquaponicsin ylläpitäminen kotona saattaa kuulostaa helpolta, niin se vaatii jatkuvaa valvontaa. Veden happamuutta ja eri ravinnemääriä on syytä tarkkailla.
Järjestelmässä on kolme eri eliöryhmää, joilla jokaisella on omat vedenlaatuun liittyvät tarpeet. Jotta ekosysteemi toimii, tulee näiden ryhmien tarpeet ottaa huomioon, sanoo Lukesta Pulkkinen.
–Kalojen, kasvien ja sorapedillä olevien bakteerien optimaalisten olosuhteiden välillä joutuu tasapainottelemaan, jotta kaikki voivat riittävän hyvin.
Esimerkiksi kaloista muodostuu veteen erilaisia yhdisteitä, joita kasvit eivät välttämättä ehdi kuluttamaan. Silloin akvaarioveteen voi kerääntyä liikaa esimerkiksi metallia tai nitraattia, toteaa Pulkkinen.
Kertymien estämiseksi veden erilaisia pitoisuuksia pitää valvoa ja tarvittaessa laimentaa vettä, jotta kalat pärjäävät siellä.
Aquaponics-asiantuntija Jaakko Kotiranta muistuttaa, että tarvittaessa kasveille voi lisätä hivenravinteita, jotta niiden kasvu olisi optimaalista. Myös satoa tulee korjata säännöllisesti, jotta uutta kasvustoa syntyisi.
Kun aquaponicsia huoltaa riittävän hyvin, tuottaa se satoa ja kalaa ensimmäisen vuoden käynnistämisvaiheen jälkeen vuodesta toiseen.
Kiinnostaisiko kalankasvatus kotona? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 31.10. klo 23 asti.