Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pesäpallon puulaakisarja on Rovaniemellä suositumpaa kuin koskaan – Onnistumisen riemu koukuttaa ja kentällä saa olla myös kiihkeä

Harrastepesäpallo liikuttaa jo lähes kahtasataa rovaniemeläistä. Pelissä kiehtoo yhdessä tekeminen.

Puulaakipesäpalloilijat Eeva Korhonen Anu Hurtig ja Arto Köngäs seisovat tyytyväisenä Korkalovaaran pesäpallostadionilla.
Puulaakipesäpalloilijat Eeva Korhonen, Anu Hurtig ja Arto Köngäs seisovat tyytyväisenä Korkalovaaran pesäpallostadionilla. Hymyyn on syytä. Kohta he pääsevät pelaamaan eille rakasta lajia, pesäpalloa. Kuva: Juha Mäntykenttä / Yle
  • Juha Mäntykenttä

Rovaniemellä on pelattu pesäpallon puulaakisarjaa kolmisenkymmentä vuotta. Tänä vuonna joukkueita on ennätysmäärä, 12 kappaletta. Pelaajia sekajoukkuein pelattavassa puulaakisarjassa on mukana lähes parisataa.

Napapiirin Pesis-Teamin harrastevastaava Juhani Niskavaara on jo viidentoista vuoden ajan vetänyt pesäpallon puulaakisarjaa Rovaniemellä. Lisäksi hän vetää aikuisten pesiskoulua kesäisin ja talvisin.

Joukkueissa on pelaajia vasta-alkajista kokeneisiin mailanheiluttajiin. Ikähaarukka on laaja, lapsista harmaapäisiin pesänkiertäjiin.

– Suosio on kasvanut pikkuhiljaa. Aikuisten pesiskoulut ovat toimineet vuosia, ja niistä on tullut lisää pelaajia. Kolmen viime vuoden aikana mukaan on tullut useita työpaikkajoukkueita, Juhani Niskavaara kertoo.

Niskavaara on huomannut, että ihmiset haluavat olla tehdä entistä enemmän yhdessä koronan jälkeen.

– Pesäpallossa vasta-alkajille mukavaa on yhdessä tekemisen meininki. Onnistumisen riemu koukuttaa, kun pallon saa kiinni tai siihen osuu. Kouluajalta monilla on myös muistoja pesäpallosta.

Napapiirin Pesis-Teamin harrastepesisvastaava Juhani Niskavaara seisoo Korkalovaaran pallostadionilla.
Juhani Niskavaara toimii harrastevastaavana Napapiirin Pesis-Teamissa. Hänestä on hienoa nähdä, miten iloiseksi vasta-alkavat tulevat onnistumisen kokemuksista. Kuva: Juha Mäntykenttä / Yle

Pelaaminen on mukavaa, mutta mestaruus se vasta mukavaa onkin

Eeva Korhonen on pelannut pesäpallon puulaakisarjassa jo 15 vuotta, Anu Hurtig kymmenen. Arto Köngäs on viihtynyt kentällä jo 26 vuoden ajan. Lajin monipuolisuus ja mukava porukka saavat pelikentälle vuosi toisensa jälkeen.

– Porukka on mahtava ja pesäpallo ollut lähellä sydäntä aina. Lajin teknillisyys kiehtoo, kertoo Korhonen.

– Pitää osata merkkiä ja lukea kenttää, mihin kukanenkin lyö. Pitää tietää, milloin pitää juosta. Näyttää helpolta, mutta se on haastavaa.

Korhonen edustaa Napapiirin Pallosyöjiä eli NaPSia. Anu Hurtig ja Arto Köngäs pelaavat Lapin Keskussairaalan eli LKS:n joukkueeessa. Sairaalan joukkue ottiviime vuonna Puulaakin mestaruuden ja himoitun Hanskin-kannun.

– Siitä pidetään kynsin ja hampain kiinni, että kannu pysyy meillä. Viime syksynä kaikki pelit voitettiin. Siitä jäi hyvä fiilis, Hurtig sanoo.

Arto Köngäs ei tiennyt pesäpallosta mitään, kun hän lähti pelaamaan pesäpalloa. Nyt pelivuosia on kertynyt jo 26.

– En tiedä, minkä hiivaleipäkohtauksen sain aikanaan, mutta tässä on pelissä oltu. 16 vuotta olen lopettanut tätä hommaa, mutta täällä ollaan vielä. Luultavasti tässä ollaan monta vuotta, Köngäs kertoo.

Köngäs näkee puulaakipesiksessä monta hyvää puolta. Pelatessa saa sopivasti liikuntaa.

– Me ollaan välillä kiihkeitäkin vielä. Saa olla pelin sisällä koko ajan. Siinä arki unohtuu.

Pesäpallon puulaakisarja huipentuu finaaleihin lauantaina 10.9.

Kuuntele pesäpalloharrastajien haastattelu:

Pesäpallon puulaakisarja on suositumpaa kuin koskaan – hyvä porukka, liikunta ja kiihkeys saavat mukaan