Veli-Pekka Aila sitoutui vähentämään peltojensa päästöjä ja on opetellut viljelemään ruista ympäristöystävällisemmin: "Satotaso on parantunut pikkuhiljaa"

Maanviljelijä Veli-Pekka Aila katselee pellonlaidalla vuosi sitten syksyllä kylvettyä ruiskasvustoa.

Ylistarolaispellon yllä makaava aamun sakea sumu hälvenee hiljalleen, mikä tarkoittaa, että puimaan päästään ehkä puoliltapäivin. Tuuli olisi tähän vielä hyvä, Aila tuumaa.

Viljelyn ilmastovaikutuksiin on kiinnitetty runsaasti huomiota viime vuosina. Esimerkiksi pelloista halutaan hiilinieluja sen sijaan, että niistä vain karkaa hiiltä ilmakehään.

Aila kertoo, että hänen tilallaan uusien viljelykeinojen opettelu alkoi viitisen vuotta sitten.

– On ollut aluskasvia, kevennettyä muokkausta, ja on kylvetty pellonreunoille ja pienille lohkoille kukkapeltoja pörriäisiä varten. Kuivaaja on muutettu hakekäyttöiseksi, pahimmillaan meni aiemmin pelkästään kuivauksessa 40 000 litraa öljyä, Aila kertoo.

Pahimmillaan meni aiemmin pelkästään kuivauksessa 40 000 litraa öljyä.

Maanviljelijä Veli-Pekka Aila, Ylistaro

Isot toimijat sitouttavat mukaan

Maatalouden päästöjen vähentämiseksi myös alan isot toimijat pyrkivät sitouttamaan sopimusviljelijöitään ilmastotoimiin.

Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa toimivan, 19 000 ruotsalaisviljelijän omistaman Lantmännen-konsernin Ilmasto ja Luonto -ohjelma pyrkii vähentämään suomalaisen rukiin kasvihuonekaasupäästöjä 15 prosenttia. Tähän pyritään eri keinoin.

Menetelminä ohjelmassa ovat muun muassa biopolttoaineiden käyttö työkoneissa, ilmastoystävällisempien lannoitteiden käyttö ja nurmialueiden sekä aluskasvillisuuden lisääminen hiilen sitomiseksi maaperään, luettelee Lantmännen Agron viljapäällikkö Mauri Koivula.

– Rukiinviljely muuttuu kestävämpään suuntaan ja toimenpiteet parantavat ilmastovaikutuksia. Luonnonvarakeskus on arvioinut meidän laskentatavan ja datan, ja todennut päästövähennyksen suuruusluokaltaan oikeaksi, Koivula toteaa.

Sopimusviljelijöitä Lantmännenillä oli ohjelman alussa viime vuoden puolella Suomessa 60 ja ensi vuonna määrä halutaan vähintään kaksinkertaistaa.

Lue myös: Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta? "Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy"

Satotavoite puolittui talvituhojen takia

Tavoitteena oli tuottaa ruissatoa Ilmasto ja Luonto -ohjelmassa 5 000 tonnia, mutta odotukset ovat puolittuneet.

Lantmännen Agron viljapäällikkö Mauri Koivulan mukaan satoa odotetaan nostettavan pellosta nyt 2 500 tonnia, mikä vastaa arvion mukaan noin kuutta prosenttia Suomen koko ruissadosta.

Koivula sanoo, että Varsinais-Suomessa koettiin pahat, jopa dramaattiset talvituhot. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sadosta puolestaan odotetaan hyvää.

– Suurimpana ongelmana Varsinais-Suomessa oli, että tuli lunta, vettä ja jäätä, eikä talvipeite ei pysynyt rukiin turvana niin kuin Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Se tappoi rukiin niin sanotun jääpoltteen alle, Koivula kuvailee.

Veli-Pekka Aila on ympäristöystävällisempiin viljelymenetelmiin omilla pelloillaan tyytyväinen.

– Satotaso on parantunut pikkuhiljaa. Tuotantopanoksia tarvitsee laittaa vähemmän, ja kun viljellään syväjuurisia kasveja, muokkaushommia tarvitsee tehdä vähemmän. Mitä enemmän saadaan elämää maan alle, niin siellä madot ja pieneliöstöt tekevät sitä hommaa ja hyötysuhde paranee koko ajan, Aila kehuu.

Viljapäällikkö Mauri Koivula uskoo, että ohjelmaa laajennetaan tulevaisuudessa. Ruotsissa ohjelmaa toteutetaan jo laajalti.

– Meillä on tavoitteena, että ruista viljellään (Suomessa) ohjelman mukaisesti sataprosenttisesti vuoteen 2025 mennessä. Uskon, että laajennamme menetelmää myös ohra- ja kaurapuolelle tulevaisuudessa, Koivula toteaa.

Lue lisää: Tätä menoa Suomen toinen iso ilmastonielu on toiveajattelua – Pelloista karkaa ilmaa lämmittävää hiiltä kuin autoista