Vaikka lähes kaksi vuosikymmentä kestäneet operaatiot Afganistanissa eivät onnistuneet vakauttamaan maata, Suomen kansalliset tavoitteet savutettiin. Tämä käy ilmi maanantaina julkaistussa Puolustusministeriön Afganistan-selvityksessä.
Selvityksessä todetaan, että kansainvälinen yhteisö epäonnistui Afganistanin pidempiaikaisessa vakauttamisessa. Siitä huolimatta länsimaiden operaatiot onnistuivat hetkellisesti rauhoittamaan turvallisuustilanteen niin, että Afganistanin yhteiskunta pystyi kehittymään. Tämä mahdollisti paikoin naisten työnteon ja tyttöjen koulunkäynnin.
Nato-operaatioon osallistuminen on selvityksen mukaan vaikuttanut myönteisesti Suomen asemaan Naton kumppanimaana. Lisäksi suomalaisjoukkojen kyvyn toimia yhdessä Naton, Yhdysvaltojen, Saksan ja Ruotsin kanssa arvioidaan parantuneen merkittävästi.
– Osallistuminen on kehittänyt Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ja reserviläisten valmiuksia vaativiin tehtäviin monikansallisessa toimintaympäristössä. Tämä todennettiin viimeksi muun muassa Kabulin evakuointioperaation tukemistehtävässä syksyllä 2021 toteutetussa kansainvälisen avun antamistehtävässä, selvityksessä todetaan.
Afganistanista on otettu oppia nykyisten rauhanturvaajien psykososiaaliseen tukeen.
Suomalaisjoukoista suuri apu evakuoinnissa
Selvityksessä arvioitiin myös elokuussa 2021 tehtyä evakuointioperaatiota, jossa Puolustusvoimien suojausjoukot auttoivat suomalaisten kuljettamisesta pois sekasortoon luisuneesta Kabulista.
Suomalaissotilaiden läsnäolon arvioidaan tehostaneen evakuointia merkittävästi. Heidän kokemuksensa kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä helpottivat yhteistyötä muiden maiden joukkojen kanssa.
Sen sijaan YK:n, EU:n ja Naton roolien todetaan jääneen evakuointien toteuttamisessa vähäisiksi.
Suomi osallistui Afganistanin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin niiden alusta lähtien lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Suomalaissotilaat toimivat osana International Security Assistance Force (ISAF) ja Resolute Support Mission (RSM) -operaatioita vuosina 2002–2021. Lisäksi Puolustusvoimien joukot auttoivat evakuointioperaatiossa Kabulissa elokuussa 2021.
YK:n turvallisuusneuvoston mandaatilla toimineen ISAF-joukon tehtävä oli alunperin Afganistanin väliaikaisen hallituksen avustaminen turvallisuuden ylläpitämisessä. Sittemmin ISAFin tehtävät laajentuivat kapinallisten vastaiseen toimintaan.
Taliban-liike otti takaisin vallan Afganistanista elokuussa 2021 sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja länsimaiden joukot poistuivat maasta.
Kaksi kuoli ja 15 haavoittui
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toteaa selvityksessä, että kaksi vuosikymmentä operaatiossa on pitkä aika suomalaisessa sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Siksi monelle suomalaiselle Afganistan-operaatiot ovat lähes synonyymi sotilaalliselle kriisinhallinnalle.
– Halusin teettää virkamiestyönä puolustushallinnon sisäisen selvityksen operaation vaiheista, käytetyistä resursseista, tappioista ja saaduista hyödyistä. Tämän tehdyn selvityksen perusteella voin todeta puolustushallinnon tehneen kaikkensa operaatioiden eteen niillä resursseilla, jotka käyttöön annettiin, Kaikkonen toteaa selvityksessä.
Operaatioiden aikana Afganistanissa kuoli kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui.
Maassa palveli kaikkiaan 2 466 suomalaista sotilasta ISAF- ja RS-operaatioissa. Heistä 52 oli naisia.
Sotilaallinen kriisinhallinta maksoi Suomelle vuosina 2002–2020 yhteensä 315 miljoonaa euroa. Puolustushallinto katsoo, että operaatioiden vaikuttavuus verrattuna tavoitteisiin oli riittävä.