Sähkön hintataso kunnissa kiihtyy talvea kohti. Samaan aikaan yli puoli miljoonaa omakotitaloa Suomessa turvautuu sähköön pysyäkseen lämpimänä.
Esimerkiksi Kokkolan Energialla hinnat nelinkertaistuvat lokakuun alusta alkaen. Seinäjoella hinnat nousevat uusimmassa korotuksessa peräti puolella.
Keskipohjalainen energiayhtiö Korpelan Energia jopa seitsenkertaistaa hintansa. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten myyntihinta nousee noin 49 senttiin kilowattitunnilta.
Vielä elokuussa hinta oli reilut seitsemän senttiä kilowattitunnilta.
Eniten hinnat nousevat talouksissa, joiden päälämmityslähteenä on sähkö.
Yksi heistä on Kannuksessa rintamamiestalossa asustava yhden lapsen äiti Niina Lappalainen.
– Ensimmäisenä tuli mieleen, että joutuu kohta muuttamaan pois.
– Ei ole enää kohtuullista repiä ihmisiltä tuollaisia hintoja, Lappalainen toteaa.
Perhe joutuisi todennäköisesti laittamaan osan talostaan talvella kylmäksi, mikäli energiayhtiö ei vaihtuisi ja Korpelan Energian lokakuuhun julistamat taksat astuvat voimaan.
Sähkölämmittäjien laskut nousevat pilviin – yli puoli miljoonaa kotia lämmitetään lähes täysin sähköllä
Energiaviraston johtaja Antti Paanasen mukaan kohoavat kustannukset näkyvät ensisijaisesti niillä, joiden sähkölasku on muutoinkin korkea.
– Talviajalta ja ensi vuoden alusta on odotettavissa sähköllä lämmittäville hyvinkin korkeita sähkölaskuja, Paananen sanoo.
Omakotitaloja, joiden päälämmityslähteenä on sähkö, on Tilastokeskuksen mukaan 510 000. Yhteensä pientaloja on Suomessa 1,2 miljoonaa.
Tästä jonkinlaisia varaavia systeemejä omaavia talouksia on vain noin 10 prosenttia.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander arvelee, että tarpeeksi kovilla pakkasilla myös taloudet, joissa on esimerkiksi ilmanlämpöpumppu joutuvat käyttämään lämmitykseensä sähköä.
Sekä Silander että Paananen uskovat, että suoraan sähkölämmitteisiä taloja löytyy ympäri Suomea. Todennäköisimmin vanhemmilta asuinalueilta.
– 1980-luvulla rakennetut omakotitaloalueet ovat todennäköisimmin sähkölämmitteisiä, koska sillä vuosikymmenellä niitä tehtiin paljon, Silander kertoo.
– Uudemmissa taloissa, joissa käytetään paljon esimerkiksi maalämpöä, tämä hintojen nousu ei vaikuta niin voimakkaasti, Paananen sanoo.
Kantakaupunkien kerrostaloasujat pääsevät Paanasen mukaan tilanteessa helpommalla yksinkertaisesti siksi, että kulutuskin on heillä pienempää.
– Toki heilläkin laskujen hinnat nousevat, mutta euromääräisesti ei kuitenkaan puhuta läheskään vastaavanlaisista hinnoista, hän sanoo.
Pienituloiset ja yhden tulonsaajan perheet pulassa
Marju Silander uskoo, että pärjääminen laskujen kanssa tulee olemaan hankalampaa etenkin pientuloisilla sekä henkilöillä, joilla ei ole mahdollisuuksia lisätä tulojaan.
– Eniten se [sähkön hintojen nousu] koskettaa varmasti tällaisia yhden tulonsaajan kotitalouksia, pienituloisia ja mahdollisesti eläkeläisiä, joiden tulot ovat niin sanotusti vakiintuneet, Silander sanoo.
Yksinhuoltaja Niina Lappalaiselle tilanne on tällä hetkellä kestämätön.
– Ei ne [sähkön hinnat] tästä kyllä enää hirveän paljon ylemmäksi voi mennä. Nyt talveksi lähennellään jo noin 700 euron laskuja plus siihen siirto päälle.
Lappalainen on ollut yhteydessä Korpelan Energiaan kohonneista hinnoista. Yhtiön mukaan mitään hintojen suhteen ei kuitenkaan ole nykyisen maailmantilanteen vuoksi tehtävissä.
– Sähköyhtiö ainakin menee vaihtoon, jos ei mikään muu, hän toteaa.
Lappalainen ei olisi uskonut, että Korpelan Energian tasoisia hintoja edes esitettäisiin asiakkaille.
– Mielestäni se pistää ihmisten elämät aika vaikeaksi. Yksityishenkilöt ja yrittäjät varmasti kokee sen kolauksen noilla hinnoilla, hän sanoo.
Hinnat iskevät pahasti myös eläkeläisiin: "Kodinkoneen hajoaminenkin voi kaataa eläkeläisen talouden"
Ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan yli 75-vuotiaista suomalaisista useat asuivat pientaloissa tai vanhemmissa kerrostaloissa.
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalon mukaan sähkölämmitys on lisäksi edelleen valtaosan eläkeläisistä pääasiallinen lämmitysmenetelmä.
Eläkeläisistä suurimman osan tulot ovat pienet ja mahdollisuudet lisäansioihin erittäin rajalliset.
– Lisäansioiden pariin voi hakeutua, jos on pienituloinen ja töissä, mutta eläkeläisillä tätä mahdollisuutta ei ole, Vuorisalo toteaa.
Jopa yksi neljäsosaa eläkeläismiehistä ja 35 prosenttia naisista elää 1250 euron ja alle bruttotuloilla kuussa. Naisista puolella bruttotulot jäävät alle 1500 euroon kuussa.
– Kyllä jokainen näillä tuloilla vähän aikaa elää, mutta entä vuosikymmeniä? Lisäksi mitä iäkkäämpi on, sen varmemmin kaikki säästöt on jo syöty, Vuorisalo sanoo.
Lisäksi sähkösopimusten solmiminen ja kilpailuttaminen netissä saattaa tuottaa eläkeläisille ongelmia.
– Miten kilpailutat [sähkö]sopimuksia henkilönä, joka ei liiku paljon netissä, kun kilpailuttaminen on digitaalisissa ympäristöissä? Tämä ei ole vain ikäkysymys, mutta ikä vaikuttaa asiaan, hän sanoo.
Eläkeläisten maksukyky on loppunut Vuorisalon mielestä jo kauan ennen nykyistä hintatilannetta.
– Kodinkoneen hajoaminenkin voi kaataa eläkeläisen talouden, lisäksi lääkkeet, ruoka ja muut välttämättömät kulut.
Vuorisalon mukaan sähkön hintaa pitäisi pikaisesti kompensoida kohdennetusti pienituloisille esimerkiksi asumistukijärjestelmän kautta.
– Sähkön hinnan kohtuuttaminen on yksi vaadittava toimenpide, mutta ylipäätään meidän pitäisi ottaa vakavasti kuinka pieniä valtaosan eläkkeet Suomessa oikeasti ovat ja kuinka pitkään ihmiset joutuvat niiden varassa elämään, Vuorisalo lisää.
Hintatason palautumista entiseen saa odotella: "Ei välttämättä edes vuonna 2024"
Se, kuinka korkeaksi sähkön hinnat vielä nousevat, jää nähtäväksi.
Energiaviraston Antti Paanasen mukaan esimerkiksi sähkön johdannaishintojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että vuoden viimeinen ja ensi vuoden ensimmäinen neljännes tulevat hintojen suhteen olemaan korkeita.
Hintamuutoksiin vaikuttaa olennaisesti myös se, minkälaiseksi talvi yleisesti ottaen muodostuu.
– Eli miten etenkin kaasumarkkinat kehittyvät, minkälainen talvesta tulee, onko se kylmä ja miten esimerkiksi Pohjoismaissa vesivarastot kehittyvät, Paananen sanoo.
Tällä hetkellä Paanasen mukaan näyttää, että ensi vuonna sähkön hinnat tulevat hieman laskemaan huipustaan.
– Mutta vieläkään emme ole palautumassa takaisin sille hintatasolle, mikä se oli vielä vuosien 2020 ja 2021 alussa. Eikä välttämättä palauduta vielä edes vuonna 2024, Paananen sanoo.
– Tässä on vielä niin paljon epävarmuutta, että on hyvin vaikea eri toimijoidenkaan ennustaa tai arvioida tulevaa.
Niina Lappalaiselle hinta odotukselle on kova. Pahimmillaan Lappalaisen sähkölaskut voivat talvella ylittää jopa tuhat euroa.
– Ei siitä sitten paljoa jää ylimääräistä mihinkään.
– Menee yhden kuukauden tulot pelkästään sähkölaskuihin, Lappalainen huokaa.
Lappalainen toivoisi, että valtio puuttuisi hintojen nousuun pian.
– Hinnat alas, ei siinä oikein muuta vaihtoehtoa ole, hän sanoo.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 26. elokuuta kello 23 asti.
Lue lisää: