Mehiläistarhaaja Risto Niilimäki kävi tiistaina keräämässä hunajan viimeisistä mehiläispesistään. Sato näyttää paremmalta kuin monen vuoteen.
– Muutama vuosi on ollut todella heikkoa, mutta nyt vaikuttaa siltä, että pitkästä aikaa päästään keskisatoon. Se tarkoittaa noin 35–40 kiloa pesästä.
Erikoista tässä vuodessa on Niilimäen mukaan se, että vaihtelut ovat suuria pienilläkin etäisyyksillä. Eli jostain pesästä hunajaa voi tulla paljon, mutta toisesta ei sitten juuri ollenkaan.
Niilimäen kotipihalla on viisi pesää, joiden lisäksi hän hoitaa yli 20 pesää ympäri Akaan kaupunkialuetta. Eksoottisin pesän paikka on K-kaupan katolla. Sieltä lähetetään myös suoraa nettilähetystä ympäri vuorokauden.
Rakennusalalla työuransa tehnyt Niilimäki innostui mehiläisistä parikymmentä vuotta sitten. Viime vuonna Suomen mehiläishoitajien liitto valitsi hänet vuoden mehiläistarhaajaksi. Hän jakaa auliisti tietämystään medialle, viranomaisille, aloitteleville tarhaajille ja vaikkapa päiväkotiryhmille.
Risto Niilimäen ansioksi voidaan laskea myös se, että hänen kotikaupunkinsa Akaa on nimennyt itsensä Suomen hunajapääkaupungiksi. Tällä viikolla kaupungissa vietetään jo perinteeksi muodostunutta Hunajahulinat-tapahtumaviikkoa.
Uusi kaupunki sai mehiläisistä positiivisen veturin
Mehiläiset ja hunaja näkyvät vahvasti Akaan markkinoinnissa ja esimerkiksi kaupungin logossa verkkosivuilla. Tyhjästä niitä ei ole temmattu, sillä kaupungissa mehiläistarhaus on vahvaa.
Kaupunkimehiläistarhaus aloitettiin Akaassa suunnitelmallisesti vuonna 2009 Niilimäen ideasta.
– Toijalan ja Viialan yhdistyessä syntyi uusi kaupunki, jolle piti ruveta rakentamaan imagoa. Tunnelma ja puheet olivat vähän negatiivisia. Kun samoihin aikoihin Yhdysvalloissa tapahtui mehiläiskato, akaalaiset päättäjät lähtivät puolueisiin katsomatta yksimielisesti idean taakse, Niilimäki muistelee.
Nyt mehiläistarhoja on noin 40, ja niissä asuu arviolta 20 miljoonaa mehiläistä. Paikalliset mehiläistarhaajat ovat sijoittaneet tarhansa niin, että mehiläisten pölytysalueet kattavat kaupungin kolme keskustaajamaa – Toijalan, Viialan ja vuonna 2011 Akaaseen liittyneen Kylmäkosken.
Kaupunki on osoittanut tarhoille paikat ja sopinut niiden sijoittelusta maanomistajien kanssa. Niilimäen mukaan tarhoja voisi olla vielä kolmisenkymmentä enemmän.
Vastaavassa mittakaavassa kaupunkitarhausta ei ole tiettävästi toteutettu missään muualla koko Euroopassa.
Suosittu kaupunkihunaja on vain sivutuote
Akaalainen kaupunkihunaja on suosittu paikallistuote, mutta pelkän hunajan takia mehiläisiä ei tarhata. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen myös taajama-alueilla.
– Mehiläisten pääasiallinen työ on pölytys, hunaja on vain sivutuote. Jos haluaa numeroilla leikkiä, niin rahallisesti pölytyksen arvo on 11 kertaa korkeampi kuin hunajan myyntiarvo, Niilimäki sanoo.
Akaalaiset suhtautuvat kaupunkimehiläisiin pääosin positiivisesti. Kaupunkitarhoihin on valittu italialaisia, lauhkeiksi jalostettuja rotuja, joista ei ole vaaraa ihmisille.
– Jotkut sanovat, että nyt alkaa olla jo liiankin rauhallista ja pitäisi saada vähän potkua näihin eläimiin. Mutta yleisesti ottaen, kun mehiläinen tekee työtään, se keskittyy siihen, eikä sillä ole halua pistää.
Kun hunaja on kerätty, mehiläistarhaajan työ jatkuu. Tällä hetkellä hunajaa lingotaan ja siivilöidään, jonka jälkeen se purkitetaan myyntiä varten. Sen jälkeen Niilimäki pääsee puhdistamaan välineistöä, rakentamaan uusia kehälistoja ja panemaan niitä kuntoon ensi kevättä varten.
– Puuhaa kyllä riittää. Mutta se ei ole enää jatkuvaa ja pakotettua kellontarkkaa työtä.
Millaisia ajatuksia juttu sinussa herättää? Voit kommentoida aihetta torstaihin 25.8. kello 23:een asti. Keskusteluun tarvitset Yle Tunnukset.