Julia Rantanen on pihan oma personal trainer eli pihavalmentaja. Hänen tehtävänään on jakaa tietoa ja tsempata hämeenlinnalaisia hiilipuutarhuroinnissa.
Rantanen kiittelee hämeenlinnalaisen Anni Honkajuuren pihaa. Sieltä löytyy hiilipuutarhurointiin liittyviä oivia elementtejä aina kasvien kerroksellisuudesta ja monimuotoisuudesta kierrättämiseen asti.
Honkajuuri myöntää, että pihavalmennukseen osallistuminen on saanut hänet katsomaan omaa pihaansa ja luontoa yleensäkin uudella tavalla.
– Huomaan, että minusta on hyvää tahtia kehittymässä jonkinlainen luontoaktivisti, Honkajuuri nauraa.
Pientaloalueilla on ekologista merkitystä, jos niissä innostutaan hiiliviisaudesta, sanoo tutkijayliopettaja Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta, HAMKista. Hän ottaa esimerkiksi Hämeenlinnan, jossa puolet rakennetusta pinta-alasta on pientalotontteja.
– Yhden ihmisen innostus ei riitä. Mutta sillä on pinta-alallisesti iso merkitys, jos saadaan keskiarvo kaikilta pientalotonteilta innostumaan hiilipuutarhuroinnista, ravinteiden kierrätyksestä tai huleveden hyötykäytöstä.
Pihavalmennus osana laajempaa tutkimusta
Julia Rantasella on muitakin valmennettavia kuin Honkajuuri. Pihavalmentaja onkin vieraillut useammilla pihoilla.
HAMKin pihavalmennus liittyy laajempaan tutkimukseen, jossa pohditaan, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin hiilensidonnassa. Co-carbon-hankkeessa on HAMKin lisäksi mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Kööpenhaminan yliopisto.
Kaupunkien viheralueilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sopeutumisessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, hanke muistuttaa. Siksi myös pientaloalueita on syytä tarkastella hiiliviisaasti.
Hankkeen HAMKin osuuden sisällöistä vastaava Outi Tahvonen sanoo, että ympäristötietoisuuden herättäminen ei tapahdu sormia napsauttamalla.
– Se vaatii, että pohjalla on oma kokemus.
Vaatiiko hiilipuutarhurointi jotakin erityistä?
Ihmisillä on pihansa, joissa leikataan nurmikkoa, istutetaan kukkia, pensaita ja puita. Eikö tämä riitä?
– Voisi kysyä toisin päin. Jos pysähdymme hetkeksi miettimään, miltä pihan kuuluu näyttää, niin mitä näette silmissänne? Eikö sieltä aika nopeasti tule tuija-aita, nurmikko ja Mersu pihassa, Tahvonen maalaa kuvaa.
Hiilipuutarhurointi on puolestaan monikerroksista, ja siinä hyödynnetään kerrosten välissä olevia ilmarakoja. Kun biomassa saadaan tuottamaan, pihoista tulee myös lahopuutarhoja.
– Nämä ovat tekijöitä, joista naapuri sanoo helposti pihan olevan hoitamaton, jos tavoite on leikattu nurmikko. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua.
Lue myös:
Analyysi: Kaupunkitulvat ja helleaallot ovat tulleet jäädäkseen – nyt on korkea aika varautua niihin