Ensin korona, sitten viljan hinnan nousu ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset energian ja raaka-aineiden hintaan. Kaikki nämä yhdessä ovat saaneet leipomoalan yrittäjät pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, kuinka pitää toiminta kannattavana.
Turkulaisen Mikko Hietalan leipomo MBakery täytti tänä kesänä kymmenen vuotta. Viime vuodet eivät ole yritystoiminnan osalta olleet helppoja, Hietala myöntää.
– Monelta loppui käytännössä myynti kokonaan, kun korona alkoi. Siitä alkoi selviäminen ja tuotannon uudelleen ajattelu, mitä tehdään ja miten tästä selvitään, Hietala kertoo.
Ongelmat eivät päättyneet koronaan.
– Muutamasta vuodesta kun selvittiin, tuli tämä uusi maailmantilanne. Taas joudutaan uudelleen miettimään, mitäs nyt, Hietala lisää.
Hietala kertoo, että kustannusten nousu on vaikuttanut myös tuotteiden kehittämiseen. Vaikka jokin tuote on ollut pitkään valikoimissa, sen tekeminen ei välttämättä enää ole järkevää yrittäjälle, saati asiakkaalle.
Yhdeksi esimerkiksi Mikko Hietala nostaa suklaakakun, jonka raaka-ainekustannukset ovat nousseet huomattavasti.
– Vaikka se on ollut valikoimissa kauan, ei sen tekeminen ole meille kannattavaa, ei myöskään asiakkaalle ostaa. Sellainen tuote täytyy yksinkertaisesti jättää pois.
Hintojen nousu on koskenut koko raaka-ainevalikoimaa ja sen vaikutukset näkyvät myytäväksi valikoiduissa tuotteissa. Perinteisiä, vähemmän kermaa vieviä kakkuja tehdään Hietalan mukaan nyt enemmän.
– Moussekakkuja, johon tulee enemmän kermaa, tehdään vähemmän. Siinä näkyy se muutos, Hietala sanoo.
Perinteiset leipomotuotteet, kuten pullat, kermakakut ja perinteiset leivät, ovat kuitenkin säilyttäneet suosionsa.
– Ne ovat ehdottomasti hittituotteita. Munkki on meille uusi tuote, mutta se on osoittautunut todella järkeväksi tuotevalikoiman lisäksi, Hietala sanoo.
Kuuden euron munkit vetävät väkeä Loimaalle
Reilun 15 000 asukkaan Loimaa tuli vuosi sitten yllättäen tunnetuksi runsaasti koristelluista munkeistaan. Asiakkaita saapui eri puolilta Suomea ja pahimmillaan, tai parhaimmillaan, herkkuja jonotettiin kolmekin tuntia.
Munkkista pyörittävä Perollin pariskunta painoi töitä yötä päivää suosion ollessa kuumimmillaan. Vuotta myöhemmin töitä tehdään välillä vieläkin yömyöhälle, mutta paljon on muuttunut.
– Olemme panostaneet siihen, että saamme nopeammin munkkeja myyntiin. Sinä aikana, jossa viime vuonna saatiin tehtyä yksi taikina, saadaan nyt kolmesta neljään. Se auttaa siinä, että ei tarvitse tehdä töitä koko yötä. Nyt saamme sunnuntaina levättyä, kertoo toinen omistajista, Edina Perolli.
Asiakkaita riittää edelleen, mutta munkkijono ei kiemurtele enää pitkin korttelia.
Raaka-aineiden hinnannousu on huomattu Munkkiksessakin, mutta toistaiseksi hintoja ei ole nostettu.
– Hinnat ovat olleet pitkään samat. Emme ole vielä viitsineet niitä nostaa. Toistaiseksi pidetään entiset hinnat, Perolli vakuuttaa.
Hintaa herkuilla on keskimäärin viidestä kuuteen euroa. Kukaan ei ole vielä valittanut munkkien olevan liian kalliita. Leivonnaiset ovat käsityötä alusta loppuun, ja moni asiakas yllättyy nähdessään herkut vitriinissä.
– Kaikki tehdään yksitellen eikä millään koneella. Taikina tehdään käsin alusta loppuun, koristellaan käsin. Vielä ei ole kukaan moittinut hintaa.
“En ole tällaista oman urani aikana ennen nähnyt”
Suomen leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara on seurannut alan vaiheita jo 26 vuoden ajan. Nyt käynnissä oleva tilanne on Meltovaaran mukaan täysin poikkeuksellinen.
– Tämä iskee kaikkiin tuotantopanoksiin samanaikaisesti. En ole tällaista oman urani aikana ennen nähnyt, Meltovaara sanoo.
Raaka-ainekustannusten nousu ja ongelmat saatavuudessa ovat lisänneet kotimaisten raaka-aineiden käyttöä.
– Leipomoalalla on palattu perinteisten arvojen luokse. Puhutaan enemmän paikallisuudesta, alueellisuudesta ja kotimaisesta raaka-aineesta, sanoo Meltovaara.
Arvostus kotimaista tuotantoa kohtaan on Meltovaaran mukaan kasvanut. Syynä voidaan pitää esimerkiksi toimitusvarmuutta.
– Tilanne on tuonut mukanaan myös jotain hyvää. Kotimainen elintarvike- ja leipomoteollisuus on noussut arvoonsa. Toimitusvarmuutemme on ihan eri tasolla kuin sellaisten toimijoiden, jotka toimittavat pitkän matkan päästä, Kari Meltovaara sanoo.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 1. syyskuuta kello 23:een asti.
Lue myös:
Leipäjuuri on kuin perheenjäsen – korona-ajan juurileipätrendi ei näytä hiipumisen merkkejä