Merten roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Itämereen päätyy roskaa samalla tavalla kuin muihinkin meriin: maa-alueilta hulevesien ja jokien kuljettamina.
– Tietoisuus siitä, että ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa Itämeren tilaan, on kokonaisvaltaisesti lisääntynyt, sanoo kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Yle seurasi torstaina Itämeripäivänä, kuinka puolisen tusinaa vapaaehtoista sukeltajaa nosti merenpohjasta tavaraa yleisön nähtäville Vaasan keskustan edustalla olevassa Kalarannassa. Areena-lähetyksen voit katsoa alta:
Jo ensimmäisen tunnin aikana saaliiksi saatiin pari polkupyöränraatoa ja pulloja. Se ei ole satama-alueella yllätys, sanoo Wärtsilän vapaaehtoissukeltaja Jussi Uusipaavalniemi, joka nappasi pohjasta yhden polkupyöristä.
Hän toivoo kaikkien miettivän edes hetken vesien tärkeyttä.
– Että kannattaako niitä käyttää roskiksina ja kaatopaikkoina?
1960-luvulla sukeltamisen aloittanut, kokenut mökki- ja saaristoihminen Jaakko Salo toivoo, että ihminen on oppinut aiempaa siistimmäksi.
– Että kiukaita ja kissinraatoja ei enää heiteltäisi veteen.
Salon mukaan meren puhtaus on nykyään kaksipiippuinen asia: Vaasan saaristo on puhdistunut merkittävästi 60-luvun vuosista, jolloin kulttuuri oli aivan toinen.
– Kun lähdettiin saaresta, alkoivat roskapussit lennellä veteen pian rannastalähdön jälkeen.
Toisaalta vesi on sameampaa ja levästä on tullut kirous.
Näkyvyys rantavedessä lähes nolla
WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan pitää roskien keräämistä tärkeänä.
– Tällä voi olla paikallisesti hyvinkin suuri vaikutus, koska kaikkien rannalta kerättävien roskien pääsy mereen estetään.
Erityisesti muovijätettä on vaikeaa poistaa, sillä muovi hajoaa pienempiin osiin ja mikromuoviksi.
– Mikromuovi poistuu siten, että se päätyy merenpohjaan ja peittyy pikkuhiljaa, kertoo Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen erityisasiantuntija Anssi Teppo.
Näkyvyys rantavedessä on lähes nolla. Sukeltaminen on pimeää, mutaista ja raskastakin: ylös ja alas menemistä ja pohjassa käsikopelolla etenemistä.
Ennen lähtöä tarkistetaan varusteet ja käydään läpi suunnitelma. Köysimies varmistelee laiturilla turvallisuutta.
– Tarkoitus on, että yhtä monta tulee takaisin kuin veteen menee, sanoo sukeltaja Petri Luoma.
Roska samanlaista eri paikoissa, määrä vaihtelee
Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys on yksi tapahtuman järjestäjistä. Roskaantumisen seuranta ja roskien kerääminen maalla kuuluu yhdistyksen tehtäviin.
– Tupakantumpit ja muu muoviroska on yleisintä mitä Itämeren rannoilta löytyy. Roska kulkee uskomattoman pitkiä matkoja veden mukana, ja osa vajoaa pohjaan, sanoo varainhankintapäällikkö Anna-Leena Mitro, joka on ollut mukana tapahtumissa Helsingissä, Varsinais-Suomessa ja nyt Vaasassa.
Roskat ovat samantyyppisiä eri kaupungeissa, mutta määrä vaihtelee. Myös lähistöllä olevilta rakennustyömailta lähtevä rakennusjäte näkyy.
Ilmastonmuutos heikentää meren tilaa
Erityisasiantuntija Anssi Teppo kertoo, että Selkämeren tila on kehittynyt huonompaan suuntaan 5–10 viime vuoden aikana. Se heijastuu Merenkurkkuunkin.
Tilan heikkeneminen on hänen mukaansa monen asian summa. Veden fosforipitoisuudet ovat olleet Selkämerellä nousussa, ja Perämeren suunnalta alueelle tulee humuspitoista vettä. Lisäksi lämpötilat ovat olleet nousussa.
– 2000-luvun alussa esimerkiksi sinilevää esiintyi hyvin harvoin, mutta nyt sitä on esiintynyt aika paljon.
WWF:n Vanessa Ryanin mukaan Itämeri on kokonaisuudessaan edelleen heikossa kunnossa. Selkämerellä tilanne on heikkenemässä entisestään ja Saaristomeren tilanne on edelleen heikko.
Tilanne on parantumassa tietyillä alueilla Suomenlahtea, ja Pohjanlahdella tilanne on parempi kuin muilla merialueilla.
– Erityisesti pohjoisemmilla merialueilla nähdään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutus, koska talvet lämpenevät, sadanta lisääntyy ja myös ravinnemäärät voivat sitä myöten lisääntyä.
Ryanin mukaan suurin Itämerta rehevöittävä tekijä on maa- ja metsätalous, joista päätyy maaperäisiä ravinnepäästöjä mereen.
Hän on silti toiveikas sen suhteen, että yhteistyöllä ja oikeilla toimenpiteillä Itämeren tila saadaan kohenemaan.
– Täytyy muistaa, että Itämerellä on hyvin pitkä historia ravinnepäästöjä ja haitallisia aineita, jotka ovat kertyneet jopa 50-luvulta asti. Emme voi olettaa, että kun ravinnepäästöt vähenevät, näemme vaikutukset suoraan. Ne näkyvät kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 26. elokuuta kello 23 asti.
Lue myös: