Tutkijat pitävät Marinin bilevideoista syntyneen keskustelun kiinnostavimpana kysymyksenä sitä, mikä nähdään pääministerille sopivana käytöksenä. Olennaista on myös havainto siitä, ketkä pääministerin lähipiirissä viettävät aikaa.
Sukupuolen vaikutus syntyneeseen kohuun on sen sijaan monimutkaisempi kysymys. Julkisessa keskustelussa on satanut epäilyjä muun muassa siitä, onko pääministeri poikkeuksellisen ajojahdin kohde siksi, että hän on nainen.
– Poliittisen historian perusteella voidaan sanoa, että näin ei ole. Kohuja on syntynyt aiemminkin, politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sanoo.
Vuorelman mielestä lähin verrokki on vihreiden entiseen puheenjohtajaan ja kansanedustajaan Touko Aaltoon liittynyt mediamylläkkä neljä vuotta sitten.
Aallosta julkaistiin kuva, jossa hän näyttää läiskivän toista miestä takapuolelle tukholmalaisessa yökerhossa.
– Siinä oli samantyyppisiä kritiikin aiheita, että voiko puoluejohtaja toimia näin, onko hän ylittänyt poliittisia rajoja. Myös kompetenssiin ja ikään liittyviä epäilyksiä esitettiin, Vuorelma sanoo.
Vuorelma huomauttaa, että Aalto oli tapahtumien aikaan “vain” puoluejohtaja, kun taas Marin edustaa maan korkeinta poliittista valtaa.
– Aalto ei ollut niin merkittävässä poliittisessa asemassa. Jos hän jo puoluejohtajana joutuu tuollaiseen kohuun, niin kyllä pääministeriin kohdistuu vielä enemmän paineita.
Myös entinen ulkoministeri, edesmennyt Ilkka Kanerva (kok.) oli julkisessa myllytyksessä julki tulleiden tekstiviestien seurauksena vuonna 2008. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) suhdetta taas puitiin mediassa pitkään vuosina 2006–2007.
"Meillä on kaksi Sannaa"
Turun yliopiston professorin Anu Koivusen mielestä tuoreen Marin-keskustelun ytimessä on kysymys sitä, mikä on ylipäänsä pääministeri-instituution edustajalle sopivaa käytöstä.
Rajanvetoa on käyty ennenkin. Alexander Stubb (kok.) venytti pääministeriyteen liittyvää normia muun muassa saapumalla tiedotustilaisuuteen shortseissa ja pitämällä esillä urheiluharrastustaan. Stubb toimi pääministerinä vuosina 2014–2015.
Marin taas on totuttu näkemään työssään tarkkana ja eleettömänä. Hän on sanonut aiemmin muun muassa, ettei halua herättää pukeutumisellaan huomiota.
Koivusen mukaan poliitikon vapaa-aika liittyy sinänsä kiinteästi tehtävässä onnistumiseen.
Tutkimuksista tiedetään, että poliitikon uskottavuus syntyy yhtäältä autenttisuudesta ja aitoudesta, eli toisin sanoen siitä, että tällä on elämä.
– Se on yleinen normi, että poliitikon pitää luoda julkinen yksityiselämä, Koivunen sanoo.
Tyypillisesti poliitikkojen julkisuuteen näkyvä yksityiselämä on tarkasti mietittyä: lenkillä, oopperajuhlilla tai rock-konsertissa käymistä.
Marin ei sen sijaan olen voinut vaikuttaa videoiden julkituloon. Villisti tanssiva Marin on myös ristiriidassa tiedotustilaisuuksien totisen ministerin kanssa.
– Meillä on kaksi Sannaa, joista toinen on vuodettu Sanna, Koivunen sanoo.
Koivusen mukaan sopivana pidetty käytös kietoutuu kuitenkin lopulta sukupuoleen. Nais- ja miespoliitikkoja koskevat erilaiset normit. Ne liittyvät esimerkiksi ikään ja yhteiskuntaluokkaan.
– Kysymys sukupuolesta ei typisty siihen, olisiko miespoliitikkoa kohdeltu samoin. Mutta tässä kohussa keskustellaan myös siitä, mikä on soveliasta juuri naispoliitikolle.
Marinin ei tiedetä laiminlyöneen työtehtäviään tai vaarantaneen kansallista turvallisuutta juhlimisen seurauksena tai muuten. Silti mediakeskustelu pyörii sitkeästi sen ympärillä.
– Hänen kriisijohtajuuttaan edelleen kyseenalaistetaan, kuten pandemian aikana tehtiin.
Johanna Vuorelma taas huomauttaa, että Marinin kohdalla on kysytty muun muassa, onko juhliminen sopivaa pienen lapsen äidille.
– En muista, että miespoliitikkojen kohdalla olisi vedottu isyyteen.
Kuka pääsee lähelle valtaa?
Vuorelman mielestä koko kiinnostavin sisältö liittyy siihen, kenellä on pääsy korkeimman poliittisen vallan lähelle ja minkälaisia intressejä he edustavat.
Someinfluensserit ovat hyvin erilainen joukko, kuin vaikkapa poliitikkojen lähelle hakeutuvat, perinteiset lobbarit. Tyypillisesti intressi olla vallan lähellä on haluttu piilottaa julkisuudesta.
– On syytä kysyä, hyötyvätkö nämä ihmiset vallan lähellä olemisesta, koska se tarjoaa somesisältöä. Sanna Marin on kansainvälisestikin maailman suosituimpia poliitikkoja Vuorelma sanoo.
Vuorelman mielestä pääministerin vapaa-aika on joka tapauksessa uutinen.
Pääministeri ei instituutiona lakkaa olemasta työtehtävien ulkopuolellakaan, hän sanoo.
Lähtökohta, että pääministeri voisi vapaa-ajallaan olla tavallinen kansalainen, on Vuorelman mielestä väärä.
– Poliitikon työ ei ole mikä tahansa työ, vaan edustukselliseen demokratiaan kuuluva edustustehtävä. Sitä ei voi arvioida työnä muiden joukossa.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 26.8. klo 23:een saakka.
Lue lisää:
Professori Marinista: "Viihteeseen keskittyvä julkisuus voi syödä poliittisen johtajan luottamusta"
Pääministeri Sanna Marinin huumetestissä ei todettu huumausaineita