Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomea uhkaavaan pelastajapulaan haetaan ratkaisua uusista sammutustekniikoista – alalle kaivataan myös lisää nuoria osaajia

Suomeen tarvitaan arviolta tuhat uutta pelastajaa vuosikymmenen lopulla. Alalle kaivataan erityisesti nuoria osaajia, kun ammattilaiset eläköityvät.

Rasmus Ylönen ja Enni Varteva ovat jo vuosia olleet palokuntanuorien toiminnassa mukana. Tavoitteena on päästä alalle töihin. Video: Timo Hytönen / Yle
  • Timo Hytönen

Äänekoskella harjoittelevat palokuntanuoret tietävät, miksi pelastamisen opetteleminen on tärkeää. Osa heistä onkin jo suuntaamassa alalle. Kuusi vuotta sitten palokuntanuorissa aloittanut Rasmus Ylönen on asettanut tavoitteekseen pelastajan ammatin, ja perusteetkin ovat selvät.

– Se ihmisten auttaminen on tärkeä asia.

Rasmus houkuttelee muita nuoria mukaan palokuntanuorten toimintaan:

– Täällä oppii uusia taitoja, joista on hyötyä koko loppuelämän ajan, vaikka ei ryhtyisikään pelastajaksi.

Houkutteluun on syytä. Pelastusopistosta arvioidaan, että nykyisin valmistuvien ammattipelastajien lisäksi ensi vuosikymmenellä tarvitaan vähintään tuhat valmistuvaa lisää.

Äänekosken vapaapalokunnan nuoria harjoituksissa.
Äänekoskella toimii aktiivinen palokuntanuorten joukko. Harjoituksissa opetellaan käytännön pelastajataitoja. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Kokonaan uusia pelastajan virkoja on avautumassa lähivuosina noin tuhat, lisäksi vuoteen 2030 mennessä eläköityy noin 1 400 pelastajaa. Pelastajien tarvetta selittävät osaltaan myös viime vuosina toteutuneet varallaoloaikojen muutokset ja pelastusalan toimintamallin muutos.

Monelle ura palokuntanuorissa on alkanut vanhempien tai sisarusten kautta. Rasmuksen lisäksi myös Äänekoskella nuorempien harjoituksia ohjannut Enni Varteva on seurannut vanhempiensa esimerkkiä.

– Houkuttelivat ensin mukaan ja sitten kiinnostuin myös itse. Aivan pienestä pitäen paloautot ovat kiinnostaneet, hän kertoo.

Äänekoskella nuoret harjoittelivat sammutustyön perusteita: paloauton ja vesiletkujen kanssa ryhmänä sammuttamista ja varsinkin maastopaloissa paljon käytetyn reppusammuttimen toimintaa.

Enni Varteva kertoo, että hän on oppinut palokuntanuorissa erityisesti ensiaputaitoja ja alkusammutusta. Kun vuosia on kertynyt, hän on päässyt syvemmälle pelastajan työhön ja koulutettavan ryhmän ohjaajaksi.

Emmi Varteva ohjaa Äänekoskella palokuntanuoria.
Enni Vartevan haave on valmistua ensihoitajaksi. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Vartevan tavoitteena on päästä opiskelemaan ensihoitajaksi. Palokuntanuorissa toimiminen on selkeyttänyt omia toiveita tulevaisuudesta ja ammattilaisten työn merkitystä.

– Arjen pelastajia eli ihmisiä, jotka jaksaa tehdä sen eteen töitä, että muut selviää hengissä ja omaisuutta ei tuhoudu niitä tarvitaan joka päivä.

Monen tie pelastusalan ammattilaiseksi on lähtenyt palokuntanuorista. Tämän tietää Pelastusopiston suunnittelija Ville Ala-Kokko.

Nuoriin alalle suuntautuviin hänellä on hyvää tuntumaa Viitasaaren lukion pelastus- ja turvallisuuslinjan vastaavana kouluttajana. Pelastajien arvostus ammattina on näkyy Ala-Kokon mukaan linjalle hakeutuvien määrässä.

Viitasaarella linja aloitti nelisen vuotta vuotta sitten ja heti toisena vuonna jouduttiin oppilaita karsimaan halukkaiden suuren määrän takia.

Viimeisten kahden vuoden aikana korona on kuitenkin näkynyt hakijamäärissä. Kurssipaikkoja on jäänyt täyttämättä ja pelastus- ja turvallisuuskoulutusta on jouduttu järjestämään vajailla ryhmillä. Viitasaarelle kuintekin tullaan selvästi tuleva ammatti mielessä.

– Nuoria tulee tänne ympäri Suomea, ja on mahtava kuulla heidän tulevaisuuden haaveistaan. Monella on joko pelastus- tai ensihoidon saralla tulevaisuudennäkymiä ammatin suhteen.

Ville Ala-Kokko on Pelastusopiston suunnittelija, hänen työnään on miettiä muun muassa vaihtoehtoja savusukellukselle.
Pelastusopiston suunnittelija Ville Ala-Kokko kokoaa tietoa uusista sammutustavoista. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Ammattipelastajien väheneminen on riski erityisesti pienillä paikkakunnilla. Niissä ollaan jo nyt pitkälti sopimuspalokuntien varassa.

Yksi kriittisistä asioista on nykyisellään savusukeltamiseen kykenevien ammattilaisten saatavuus. Se on usein välttämätön taito varsinkin ihmisten pelastamiseksi.

– Ihmisten pelastaminen rakennuksesta sisältä edellyttää savusukellusvalmiutta ja -kykyä, Ville Ala-Kokko toteaa.

Savusukeltajien määrää rajoittaa se, että työ on vaativaa ja sitä tehdään useimmiten vaarallisissa olosuhteissa. Työn tekemiseen onkin juuri työturvallisuuden takia laadittu tiukat vaatimukset. Savusukeltaminen vaatii ammattitaidon lisäksi fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä.

Äänekosken palokuntanuoria harjoituksissa.
Palokuntanuoret oppivat muun muassa ensiavun antamista ja alkusammutusta. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Avuksi ovat kuitenkin tulossa myös uudet sammutusvälineet ja tekniikat. Ville Ala-Kokko kokoaa parhaillaan materiaalia, jonka perustalta sopimuspalokuntia koulutetaan savusukellusta korvaaviin tekniikoihin.

Ala-Kokko on mukana Palosuojelurahaston rahoittamassa Pelastusopiston hankkeessa, jossa selvitetään sammutustekniikoita liikenneväline- ja rakennuspaloissa. Selvitettävänä ovat sammutustekniikan lisäksi, taktiikat ja sammutusaineet.

Ala-Kokon mukaan esimerkiksi rakennuspaloja voidaan sammuttaa turvallisemmin ja tehokkaammin rakennuksen ulkopuolelta. Alalle pyrkiville nuorille hänellä on viesti: pelastajia tarvitaan jatkossakin, vaikka yhteiskunta digitalisoituu.

– Pelastaja ja pelastajan ammatti on sellainen, jota tarvitaan jatkossakin. Kun vielä on tiedossa, että tulevaisuudessa pelastajista on pulaa, niin työllistyminen on lähes varmaa.

Voit halutessasi keskustella aiheesta, keskustelu on avoinna 7.9. kello 23:00 saakka.