Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lehtipuut lisäävät Etelä-Savon metsien vastustuskykyä ilmastomuutosta vastaan – etenkin kuusikot vaarassa kuivuuden lisääntyessä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Egbert Beukerin johtama tutkimusryhmä selvittää, miten lehtipuiden määrää voisi lisätä Etelä-Savonkin metsissä.

Tervaleppämetsää.
Tutkimuksessa tarkastellaan viittä kotimaista lehtipuulajia, muun muassa tervaleppää. Kuva: Yle/ Risto Salovaara
  • Maria Bonnor

Suomen metsissä kasvatetaan liikaa kuusta. Pahin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa kuusia on yli 70 prosenttia viljelypinta-alasta. Etelä-Savossakin yli puolet istutetuista puista on kuusia.

Ongelmallista tämä on siksi, että kuusi on muita puulajeja herkempi ilmastomuutoksen myötä lisääntyvälle kuivuudelle. Se altistaa kuusikot tuholaisille, kuten kirjanpainajille.

– Kuusta istutetaan myös paikoille, joissa se ei ole paras puulaji. Kyllä tässä pieni aikapommi on olemassa. Mitä monipuolisempia metsät ovat, sitä paremmin riskit jakautuvat, sanoo luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Egbert Beuker.

Etelä-Savon kulttuurirahasto antoi Beukerin johtamalle työryhmälle 100 000 euron Metsätieteiden suurapurahan viime keväänä. Ryhmä tutkii, miten lehtipuiden määrää saisi lisättyä Etelä-Savon metsissä, ja mikä vaikutus sillä olisi esimerkiksi metsien hiilensidontakykyyn.

– Kyseessä ovat kotimaiset puulajit, rauduskoivu, tervaleppä, harmaaleppä, tammi ja haapa. Mitkä ovat parhaat kasvupaikat, olosuhteet ja hoitomenetelmät. Tutkimme niitä sekä puhtaina puulajeina että sekaisin havupuulajien kanssa.

Tiheä tammimetsikkö.
Tammimetsää. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Tutkimusryhmä selvittää lehtipuiden tuotantopotentiaalia Etelä-Savossa

Tutkimuksia tehdään Luonnonvarakeskuksen koemetsiköissä eri puolilla Etelä-Suomea, myös Etelä-Savon Punkaharjulla. Näiden metsäalueiden historia tunnetaan hyvin ja niistä on saatavilla aiempiakin mittaustuloksia.

Kahden vuoden aikana tutkimusryhmän on tarkoitus vastata ainakin siihen, mikä on eri puiden tuotantopotentiaali Etelä-Savossa.

– Tärkeitä asioita ovat myös hiilensidonta ja ekologinen monimuotoisuus. Myös virkistyskäytössä on iloa siitä, jos monimuotoisuus lisääntyy. Mutta metsänomistajalle taloudellinen argumentti on varmasti vahvin.

Beuker muistuttaa, että lehtipuiden istuttamisesta kuluu pitkä aika siihen, että metsät monipuolistuvat nykyisestä. Lisäksi Suomen runsaat hirvi- ja metsäkauriskannat saattavat hidastaa lehtipuiden leviämistä.

– Niillä on suuri merkitys puiden istutuksen onnistumiseen, mutta lehtipuumetsiköiden aitaaminen nostaisi kustannuksia.