Suomessa ei ole koko terveydenhuollon kriisiä, vaikka hoitajapula on ratkaisematta ja päivystykset ovat kesällä taas ruuhkautuneet pahasti eri puolella Suomea, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön uusi kansliapäällikkö.
– En näe mitään isoa yhteistä kriisiä, elokuun puolivälissä kansliapäällikkönä aloittanut Veli-Mikko Niemi sanoo Ylelle. Hän seuraa virassa Kirsi Varhilaa.
Niemen mukaan uutisointi keskittyy terveydenhuollon virheisiin ja poikkeamiin, vaikka ylivoimaisesti suurin osa järjestelmästä toimii ihan hyvin ja osa erinomaisestikin.
Uutisointi on Niemen mukaan myös yksi syy hoitajapulaan.
– Ala ei ole niin vetovoimainen tällä hetkellä. Se nähdään kriisien kautta.
Hoitajamitoitukseen tarvitaan vielä tuhansia hoitajia
Tuore kansliapäällikkö ei ota kantaa siihen, pitäisikö hoitajamitoituksen voimaantuloa lykätä hoitajapulan vuoksi. Hallitus pohtii asiaa parhaillaan.
– Minulla ei ole siihen vielä valmista vastausta. Se on viime kädessä poliittinen ratkaisu, Niemi sanoo.
Eduskunta päätti kaksi vuotta sitten 0,7 työntekijän mitoituksesta asiakasta kohden ympärivuorokautisessa vanhustenhoivassa. Sen oli tarkoitus astua voimaan porrastetusti vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä.
Hallituspuolue keskusta on esittänyt, että hoitajamitoituksen voimaantuloa tulisi lykätä hoitajapulan vuoksi.
Kansliapäällikkö Niemi sanoo, että nyt arvioidaan viimeisimpien tietojen varassa, päästäänkö maaliin huhtikuuhun mennessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi keväällä, että uusia hoitajia pitäisi ensi huhtikuun alkuun mennessä palkata 3 400 hoitajamitoituksen täyttämiseksi.
Niemi huomauttaa, että tähän määrään voidaan laskea hoitajien lisäksi myös muita alan ammattilaisia, kuten hoiva-avustajia.
Suomella ei etulyöntiä ulkomaisiin hoitajiin
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on vaatinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmältä keinoja hoitajapulan ratkaisemiseksi.
– Näistä toimenpiteistä varmasti kerrotaan, kun budjettiriihi on ensi viikon lopulla ohi, kansliapäällikkö Niemi sanoo.
Työryhmä on etsinyt ratkaisuja hoitajapulaan viime marraskuusta lähtien. Ryhmä kartoittaa muun muassa sitä, paljonko hoitajakoulutuksen saaneita toimii muilla aloilla ja on työmarkkinoiden ulkopuolella.
– Ihan nopeita keinoja meillä ei valitettavasti juurikaan ole. Vähän pitemmällä aikajänteellä koulutusmäärien lisääminen on yksi iso keino, Niemi sanoo.
Yksi nopea keino ovat hoiva-avustajat. Niemen mukaan heitä on saatu koulutettua tähän mennessä noin 1 000, ja koulutusmäärää voidaan jonkin verran nopeastikin nostaa.
– Sitten on kysymys, että saadaanko koulutettavia niin paljon kuin on mahdollisuus kouluttaa.
Ulkomaalaisista hoitajistakaan ei välttämättä ole pulan ratkaisijoiksi.
– Valitettavasti sama hoitajapula vaivaa kaikkia Länsi-Euroopan maita. Kansainväliset hoitajamarkkinat ovat aika kilpaillut.
Niemen mukaan Suomella ei ole tässä kilpailussa etulyöntiasemaa kieliedellytysten vuoksi.
STM ja opetus- ja kulttuuriministeriö pohtivat parhaillaan, miten hoitajien kielikoulutus olisi parasta järjestää.
Hoitajajärjestöjen mukaan hoitajapula voidaan ratkaista palkkoja nostamalla.
Palkkaus ei kuulu ministeriölle. Kansliapäällikkö kuitenkin huomauttaa, että hoitajien palkkaus on jatkossa osa hyvinvointialueiden kokonaismenoja.
– Rahoitus joutuu sopeutumaan siihen palkkaratkaisuun, joka kulloinkin on voimassa.
Ikäihmisten hoivapaikkoja riittävästi, kotihoitoa parannettava
Päivystyksistä on kerrottu kesällä, että suuri syy päivystysruuhkiin ovat huonokuntoiset ikäihmiset. Heidät on tuotu usein kotihoidosta päivystykseen, jossa heille ei ole järjestynyt jatkohoitopaikkaa.
Kansliapäällikkö Niemen johtopäätös tästä ei ole se, että Suomessa on liian vähän ikäihmisten ympärivuorokautisia hoivapaikkoja, vaan ennemminkin se, että kotihoitoa pitää parantaa.
– Ei niitä kokonaisuutena arvioiden liian vähän ole. Pitkän aikavälin tavoite on, että me parannamme kotihoidon mahdollisuuksia. Se on ikäihmisenkin kannalta parempi vaihtoehto, kun se voidaan laadukkaasti järjestää.
Niemen mukaan tämä vaatii sen, että kotihoitoon saadaan tarvittaessa muun muassa lääkäripalveluita.
– Nyt kotiin ei saada lääkäripalveluja, kun niitä tarvittaisiin. Silloin niitä potilaita siirretään päivystykseen.
Ympärivuorokautisen hoivan tarve ei toki katoa, sillä väestö ikääntyy ja yli 85-vuotiaita on paljon. Sen rinnalla tarvitaan Niemen mukaan lisää kevyempää ikäihmisten ryhmäasumista, jossa ei ole ympärivuorokautista hoivaa.
Koronapykälät tarvitaan vielä takataskuun
Kansliapäällikkö kuvaa koronatilannetta vakiintuneeksi sikäli, että vakavien tautien ja tehohoidon määrä on pysynyt alhaisena.
Niemen mukaan tartuntatautilakiin tulee kuitenkin hallituksen lakiluonnoksen mukaisesti palauttaa väliaikaiset pykälät, joiden perusteella voidaan esimerkiksi rajoittaa yleisötapahtumia ja elinkeinotoimintaa.
– Tiedetään, että uusia variantteja voi tulla, ja tartuntatilanne voi nopeastikin pahentua. Kyllä me näitä takataskuun tarvitsemme.
Rajoitusten käyttöönotossa on kynnys kuitenkin korkealla.
–Kansalaisten ohjeistuksella lähdetään varmasti liikkeelle, jos tautitilanne uudelleen pahenisi.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) on esittänyt, että hoitajien velvoite koronarokotukseen poistettaisiin hoitajapulan vuoksi. Lohen mukaan pykälälle ei ole enää terveysperusteita.
Kansliapäällikkö ei ole esityksestä kovin innostunut. Hän arvioi, että rokotevelvoitetta ei tulla purkamaan tänä vuonna, ja sen jälkeen sitä arvioidaan koronaepidemian laajuuden valossa.
– Ensi sijassahan pykälän tarkoitus on suojata tartunnalta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä, kuten hoivakotien asiakkaita.
Niemi ei pidä koronarokotepykälää myöskään erityisen poikkeuksellisena, koska tartuntautilaki on ennestäänkin velvoittanut eri ammattilaisia selvittämään tartuntatautitilanteensa ja tekemään sen johdosta toimenpiteitä.
Koronapäällikkö Varhilan saappaisiin
Sosiaali- ja terveysministeriön huippuvirka avautui keväällä, kun kansliapäällikkö Kirsi Varhila valittiin kesken viisivuotisen virkakautensa Satakunnan hyvinvointialueen johtajaksi.
STM:n kansliapäällikkö on Suomen vaikutusvaltaisimpia virkamiehiä. Siksi oli hieman yllättävää, että virkaa haki vain viisi henkilöä, joista ainoastaan Niemi täytti kaikki hakuehdot.
– Ministeriö on ollut tiukkojen paikkojen edessä viime vuosina. Ehkä se ei ole ollut erityinen vetovoimatekijä, Niemi arvioi.
Tällä hallituskaudella toteutunutta soteuudistusta on tehty pitkään ja hartaasti. Sen päälle iski korona vuoden 2020 alussa.
Kirsi Varhilasta tuli koronan vuoksi poikkeuksellisen tunnettu kansliapäällikkö. Hän oli korona-aikana jatkuvasti kovassa julkisessa paineessa.
– En usko, että se on säikäyttänyt. Sehän kertoo vain näiden töiden haasteellisuudesta. Poikkeuksellisiin oloihin varautuminen on keskeinen ministeriön tehtävä, uusi kansliapäällikkö sanoo.
Eläinlääketieteen lisensiaatti Niemi on työskennellyt viimeksi sosiaali- ja terveysministeriössä osastopäällikkönä. Sitä ennen hän on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä eri tehtävissä sekä EU-komissiossa asiantuntijana.
Varhilan tavoin Niemi on puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti.