Jyväskylän P-Paraatin toteuttaminen Vapaudenkadun ja Paraatiaukion alle venähti valituskierteen takia yli 12 vuodeksi. Samalla kaksikerroksinen 500-paikkainen parkkihalli kutistui yksikerroksiseksi runsaan 200 auton halliksi.
– Ihan tarpeeksi kallista tulee yhdessäkin kerroksessa, kahdessa kerroksessa olisi menty jo pohjaveden taso alle, sanoo Jyväsparkin toimitusjohtaja Hannu Leskinen.
Vuosien myötä myös hallin kustannukset ovat nousseet. Viimeisin hintalappu on liki 22 miljoonaa euroa. Yhden parkkiruudun hinnaksi tulee noin 100 000 euroa.
– Pysäköintiruutujen koko ja ajoreittien leveydet tulevat määräyskokoelmista. Niiden koot ovat ajanmyötä kasvaneet, Leskinen sanoo.
Pysäköintihallin rakentaminen mullistaa Kirkkopuiston ympäristön liikennejärjestelyjä kahdeksi vuodeksi. Alustavien töiden jälkeen työmaa laajenee lopulliseen laajuuteen syyskuussa. Varsinainen pysäköintihallin kaivaminen alkaa vuoden alussa.
– Kaupungin strategiaan liittyy autojen saaminen pois näkyviltä maan alle ja pysäköintitaloihin. Jyväskylä ei ole ollut mitenkään kehityksen kärjessä tässä parkkihallien käytössä, mutta enemmän ja enemmän mennään tällaiseen rakenteelliseen pysäköintiin, sanoo Jyväskylän kaupungin projektipäällikkö Ora Nuutinen.
Hallin rakentaminen kestää pari vuotta, ja valmistumisen jälkeen peruskorjataan vielä Paraatiaukio ja osa Kirkkopuistoa.
P-Paraati -hankkeen aikana maailmanpoliittinen tilanne on kiristynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samalla on virinnyt keskustelu väestönsuojista.
Jyväskylässä ei ole yhtään yleistä väestönsuojaa.
– Sellaisia on ollut välillä suunnitelmissa, mutta ne eivät ole toteutuneet. Tässä sellaista ei ole edes mietitty, sanoo Hannu Leskinen.
Tampereelta sellainen löytyy ja kaupungin lukuisista suojista löytyy tilaa kaikille tamperelaisille. Helsingissä suojaa löytyy muun muassa useilta metroasemilta, Lahdessa Mustankallion suojasta ja Rovaniemellä Santaparkin luolastosta.
Kuntalaisaloite yleisestä väestönsuojasta
Suomessa on noin 54 000 väestönsuojaa ja niissä on tilaa 4,4 miljoonalle ihmiselle. Suomen väliluku on nyt 5,5 miljoonaa. Valtaosa väestönsuojista on kiinteistökohtaisia suojia. Yleisiä väestönsuojia ei ole rakennettu enää vuoden 2011 jälkeen.
Kaikissa Suomen maakunnissa ei yleisiä väestönsuojia ole. Kuntalaisaloite -verkkosivulle on kuitenkin maaliskuussa avattu aloite yleisen väestönsuojan rakentamisesta Jyväskylään.
Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen puheenjohtaja Matti Virpiaron mukaan väestönsuojissa on paljon korjausvelkaa.
Olisiko Jyväskylän pysäköintihalleja mahdollista käyttää myös väestönsuojina? P-Paraatin valmistumisen jälkeen Jyväskylässä remontoidaan P-Tori Kauppatorin alla, kun tori muuttaa uuteen paikkaan Asema-Aukiolle.
– Jos P-Torissa yritetään säilyttää vanhoja rakenteita, niin sen muuttaminen väestönsuojaksi voi vaatia koko P-torin purkamisen ja kokokaan uuden hallin rakentamisen, arvioi Hannu Leskinen.
– Viimeksi iso väestönsuoja rakennettiin pysäköintihalliin muutama vuosi sitten Turussa. Yhdistyksemme yrittää saada uuteen pelastuslakiin yleisten suojien velvoitteen takaisin, kertoo Virpiaro.
Voit keskustella aiheesta tässä 30.8. klo 23.00 saakka.