Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Venäjä käyttää Zaporižžjan voimalaitosta kilpenään, sanoo Ylen ulkomaantoimittaja – asiantuntija ei usko Venäjän haluavan ydinvoimalaonnettomuutta

Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne on taas ollut tapetilla viime aikoina. Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Venäjällä on laitokselle monta käyttötarkoitusta, joista konkreettinen ydinvoimalaonnettomuus on kenties se pienin.

Ylen toimittaja: Venäjä käyttää Zaporižžjan ydinvoimala-aluetta kilpenä
  • Pilvi Pitkäranta

Venäjän holtittoman toiminnan ja sodankäynnin vuoksi tilanne Ukrainassa Zaporižžjan ydinvoimala-alueella on erittäin vaarallinen, toteaa Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.

Venäjä on miehittänyt Zaporižžjan voimalaa maaliskuusta lähtien ja pitää sitä tukikohtanaan. Se on siirtänyt aseitaan ja ammuksiaan jopa sisälle ydinvoimalan kriittisiin rakennuksiin, Kuronen huomauttaa.

– [Venäjä] käyttää tätä suurta ydinvoimala-aluetta kilpenä, että se voi tehdä näitä iskuja ja suojella ammuksiaan Ukrainan vastaiskuilta.

Venäjä tulittaa aktiivisesti esimerkiksi Zaporižžjan naapurikaupunkia Nikopolia, kaupungissa viikonloppuna vieraillut Kuronen kertoo.

Koska Zaporižžjan voimala-alueelle on sijoitettu aseita ja ammuksia, on Ukrainan mahdoton hyökätä kovin voimakkaasti takaisin Venäjää vastaan alueella.

Vaikka ydinvoimaloissa ei ole valmistauduttu laajamittaiseen sotaan, erilaisiin uhkiin kuten terrorismiin varaudutaan, kertoo Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Tomi Routamo.

Hänen on vaikea kuvitella, että Ukrainassa onnettomuudesta aiheutuisi pahempia seurauksia kuin sodasta itsestään.

Vaikka päästö tapahtuisi, on epätodennäköistä, että kukaan olisi välittömässä hengenvaarassa, Routamo sanoo. Tyypillisesti tilanteissa varauduttaisiin kymmenien vuosien kuluessa tulevien seurausten, kuten lisääntyneiden syöpätapausten, välttämiseen.

Mitä Zaporižžjan tilanne merkitsee turvallisuuden kannalta, ja miten se vaikuttaa ydinenergian tulevaisuuteen? Ylen Aamussa asiasta keskustelivat Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Tomi Routamo ja Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

Routamo toppuuttelee vertaamasta Zaporižžjan voimalan tilannetta suoraan Tshernobylin onnettomuuteen.

– Täytyy muistaa, että Tshernobylin reaktori oli aivan toisentyyppinen. Siellä ei käytännössä ollut räjähdyksen jälkeen enää suojarakennusta.

– Näissä on kuitenkin vahvat suojarakennukset. Ja vaikka suojarakennus vaurioituisikin, se pidättää silti suuren osan radioaktiivisista aineista.

Tästä huolimatta sota lisää epävarmuutta voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmien toiminnan takaamiseen pitkällä aikavälillä. Vaikeuksia voi tulla esimerkiksi diesel-polttoaineen saamisessa voimalaitokselle sotatilanteessa.

Voimalan varajärjestelmät, jotka astuvat peliin sähköverkkoyhteyden katketessa, tarvitsevat dieseliä toimiakseen. Polttoainetta on tyypillisesti varattu usean päivän edestä voimalaitokselle, Routamo sanoo.

Kartalla Venäjän valtaamat alueet Itä-Ukrainassa 25.8.2022 klo 09.30.
Itä-Ukrainan tilanne 25. elokuuta kello 09.30. Kuva: Otso Ritonummi / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

Ydinvoimalalla pelotellaan

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Venäjällä on ydinvoimalalle useita käyttötarkoituksia. Ydinvoimalaonnettomuus on kaikista näistä ehkä pienin, hän sanoo.

Venäjälle Zaporižžjan voimalaitoksen miehittäminen on ollut voitto ja siksi tärkeä. Voimalaitos sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa. Yksi käyttötarkoitus on Antti Kurosenkin mainitsema ydinvoimalan käyttäminen kilpenä.

Lisäksi ydinvoimalalla lisätään pelkokerrointa, Smith sanoo.

– Se luo sitä pelkokerrointa, kun [ydinvoimala] lähtee verkosta pois, tai joku toiminta loppuu hetkeksi. Se aiheuttaa ison reaktion ja pelkokerroin nousee, Smith selittää.

Tarkastusryhmä matkalla kohti Zaporižžjaa

YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asiantuntijaryhmä on tänään aloittanut matkansa Zaporižžjan ydinvoimalalle. Sen on määrä saapua paikan päälle vielä myöhemmin tällä viikolla.

Asiantuntijaryhmän matkaan on liittynyt paljon myös diplomaattista peliä, Antti Kuronen arvioi.

– Varmasti Venäjä on halunnut, että tässä ryhmässä ei ole esimerkiksi amerikkalaisia asiantuntijoita.

Myös Hanna Smith sanoo, että tarkastuskäynnistä tulee iso diplomaattinen kysymys.

– Vaikka varovaisesti ollaan positiivisia, on sellaisiakin ääniä, jotka sanovat, että Venäjä pelaa diplomaattista peliä ja kansainväliset tarkkailijat eivät loppupeleissä pääse paikalle, Smith sanoo.

Lue myös:

Kokoamme tähän artikkeliin Venäjän aloittaman sodan tärkeimmät tapahtumat

Kansainvälisen atomienergiajärjestön asiantuntijat matkalla kohti Ukrainan jättiydinvoimalaa