Herneen tämän vuoden satokertymästä ennustetaan mittaushistorian suurinta, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedoista.
Arvion mukaan satoa voi kertyä tältä vuodelta jopa lähes 89 miljoonaa kiloa, kun vielä viime vuonna hernettä kerättiin suomalaisilta pelloilta vajaat 43 miljoonaa kiloa. Vuonna 2020 satoa kertyi noin 54 miljoonaa kiloa.
Luken erikoistutkija Hannu Känkänen kertoo STT:lle, että hernesadon suuri kasvu perustuu ennen kaikkea siihen, että hernepeltojen pinta-ala on kasvanut viime vuosina paljon. Vielä 2000-luvun alussa hernettä viljeltiin koko maassa noin 5 000 hehtaarin alueella, mutta tänä vuonna viljelyalue on kasvanut noin 29 000 hehtaariin.
Herne on Luken mukaan vallannut tilaa suomalaisilta pelloilta muun muassa siksi, että se ei ole riippuvainen typpilannoitteista, joiden hinnat ovat nousseet jopa kolminkertaisiksi Ukrainan sodan myötä.
Ulkomaisen herneen mukana hyönteisiä
Ensimmäiset tämän vuoden uuden kotimaisen hernesadon herneet ovat jo saapuneet tehtaalle, kertoo Turussa hernekeittoa valmistavan Jalostajan toimitusjohtaja Lauri Lundén.
– Myös meidän ennakkokäsityksemme on se, että hernesadosta Suomessa on tänä vuonna tulossa hyvä, kertoo Lauri Lundén.
Jalostajan toimitusjohtajan mukaan tilanne vaikuttaa tällä hetkellä oikein lupaavalta, vaikka lopullisen sadon suuruus tiedetään kuitenkin vasta, kun puinnit on saatu kokonaan tehtyä.
– Näyttää siltä, että suomalaista korkealaatuista hernettä on saatavilla riittävästi koko tulevan vuoden tarpeisiin, sanoo Lundén.
Jalostajan purkkihernekeitoista on tänä vuonna löytynyt hernepiilokas-nimisiä hyönteisiä. Jalostaja ostaa tavallisesti kaikki hernekeiton valmistukseen tarvittavat herneet Suomesta, yritys kertoo tiedotteessa. Kuitenkin kahden kuivan satovuoden takia herneitä on ostettu myös Keski-Euroopasta.
Jalostajan mukaan kuoriaisia on löytynyt juuri niistä keitoista, jotka on valmistettu Keski-Euroopasta ostetusta herneestä.