Sea Life -akvaarion kuraattori Jouni Jaakkolan mukaan meduusoja ei havaita rannikolla aivan jokaisena kesänä. Loppukesästä ja alkusyksystä virtaukset saattavat painaa meduusoja lahtiin ja mataliin vesiin. Jos meduusoja haluaisi tarkoituksella nähdä, niin voi olla että joutuisi tekemään useamman havaintoretken merten rannoille.
– Jos meduusat ovat parin metrin syvyydessä, niin eihän niitä näe Suomen vesissä. Läpikuultavien meduusojen täytyy olla aivan pinnassa tai rannassa, jotta ihminen havaitsee ne. Meduusoja ei tosiaan aivan joka vuosi nähdä, joten omaa meduusahavaintoa voi joutua odottamaan jopa vuosia, Jaakkola kertoo.
Korvameduusa on ainoa Suomen vesillä, esimerkiksi Suomenlahdella säännöllisesti tavattava meduusalaji ja se kuuluukin Suomen vakiolajistoon. Meduusoja on voinut havaita vaikka Helsingin ja Tallinnan väliä seilaavilta laivoilta, mutta Suomen rannikoilla meduusat ovat harvinaisempi näky.
Korvameduusa on uimareille vaaraton
Läpikuultavat korvameduusat kasvavat loppukesästä noin 12-15 senttimetrin mittaisiksi ja niiden elinkaari on yhden kesän mittainen.
Suomessa esiintyvät korvameduusat eivät polta, vaikka niillä on polttiaissoluja hiusmaisissa pyyntilonkeroissa ja neljässä suulonkerossa.
– Tavallisen aikuisen paksua ihoa heikot polttiaissolut eivät läpäise, kertoo Jaakkola.
Suomessa esiintyvät meduusat eivät ole uimareille vaarallisia, korvameduusasta ei siis ole ihmiselle mitään haittaa.
Rannalle huuhtoutuneen korvameduusan voi ottaa käteen, koska sen elämä on jo päättymässä
Lasten on kerrottu heitelleen korvameduusoja ja muutenkin eliöitä on otettu käsiin valokuvia sekä videoita varten. Meduusoilla ei ole keskushermostoa ja tavallisen hyönteisen hermosto on Sea Lifen kuraattori Jouni Jaakkolan mukaan paljon kehittyneempi kuin meduusan. Onko oikein nostella tuntevia otuksia vedestä ja kosketella niitä?
– Ne ovat eläimiä, että ehkä on paras jättää ne rauhaan. Meduusaa voi toki kokeilla vaikka sormella hieman, se on kuin vesikiisseliä, Jaakkola valistaa.
Kun korvameduusa on ajatunut rantaan, niin se ei kuitenkaan enää jatka elämäänsä.
– Ehkä sitten voisi ajatella niinkin päin, että päästetään raukka kärsimyksistään. Meduusan voi vaikka murskata, koska se ei kuitenkaan ole enää palaamassa syvemmälle mereen jatkamaan elämäänsä, kertoo Jaakkola.
Maailmalla meduusoja myös syödään
Jouni Jaakkolan mukaan meduusoja syödään Kaakkois-Aasiassa, Kiinassa ja Japanissa. Polttavat lonkerot otetaan pois, jäljelle jäävät osat säilötään suolan kanssa.
Meduusan kello on suurilta osin vettä ja suola imee veden pois. Meduusan kellosta tulee näin ollen suolan vuoksi kuivempi, tiukempi ja ohuempi.
– Korvameduusoja ei syödä kyllä missään, sikäli kuin tiedän, Jaakkola kertoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 31.8.2022 kello 23:een saakka.