Uusilla hyvinvointialueilla puidaan nyt sitä, miten hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvien työntekijöiden palkat yhdenmukaistetaan budjettiraamin sisällä. Valtiolta ei ole tulossa lisärahaa hyvinvointialueiden palkkojen harmonisointiin.
Varsinainen asiantuntemus hyvinvointialueiden rahoituksessa on valtiovarainministeriössä, mutta perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) uskoo, että hyvinvointialueille varatut 400 –500 miljoonan euron palkkaharmonisointirahat tulevat riittämään.
Lindén perustelee asiaa sillä, että erikoissairaanhoidon ja kuntien järjestämän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen ei tarkoita, että kuntien terveyskeskuksissa työskentelevien terveyskeskuslääkäreiden palkkaa voisi suoraan verrata erikoissairaanhoidon sydänkirurgin palkkaan.
– Tässä on nyt paljon sellaista, että ihmiset luulevat, että jos heillä on joku ammattinimike, niin siitä seuraisi sitten automaattisesti sama palkka kuin toisella samalla ammattinimikkeellä olevalla työntekijällä. Harmonisoinnissa pitää hyvin tarkasti verrata tehtävän vaativuus ja tätä kautta löytää oikeudenmukainen palkka kullekin työntekijälle, Lindén sanoo.
Pirkanmaalla ei uskota budjetin riittävän
Pirkanmaan hyvinvointialueella budjetista odotetaan ongelmaa. Alue on yksi Suomen suurimmista 19 000 työntekijällään. Työntekijät siirtyvät vuoden vaihteessa uuteen organisaatioon.
Pirkanmaan aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja Miko Bergbom (ps.)ei usko hyvinvointialueille varattujen rahojen riittävän, vaikka hallitus niin vakuuttaa.
– Jo nyt me olemme nähneet, että rahoja ei ole varattu riittävästi ainakaan, jos harmonisointi tehdään korkeimpien palkkojen mukaan. Kun hyvinvointialueen rahoitus tulee valtiolta eli sen päättää hallitus, niin sieltä se rahoitus on saatava.
Bergbomin mukaan hyvinvointialueilla ei ole takataskussaan taikatemppuja. Jos rahoitusta ei tule lisää, on alueiden karsittava palveluista.
Henkilöstön palkaton tarkoitus yhtenäistää samaa vaativuustasoa tekevien työntekijöiden osaltaniin ripeästi kuin mahdollista, mutta sen uskotaan silti vievän kahdesta kolmeen vuoteen.
Hyvinvointialueiden palkat on tarkoitus yhtenäistää tehtävien eri vaativuustasojen mukaan. Vaativuustasoja arvioidaan esimerkiksi Pirkanmaalla olevan noin 500 eri työtehtävän osalta.
– Katsomme vuoden alussa, minkälaisissa tehtävissä ja millaisella palkkatasolla ollaan nyt ja tämän jälkeen nämä 500 laitetaan eri vaativuustasoille ja palkkaharmonisointi toteutetaan näiden vaativuustasojen mukaan, kertoo Pirkanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.).
60 prosentille työntekijöistä palkankorotus
Nykyisten sairaanhoitopiirien sisällä palkkaharmonisointi on jo tehty. Niistä hyvinvointialuille siirtyy noin 40 prosenttia työntekijöistä. Loput työntekijät tulevat kunnista, joiden välillä palkkahaitari on voinut olla aiemmin hyvinkin laaja.
Aki Lindénin mielestä harvoissa asioissa on niin paljon väärinymmärrystä tai ymmärryksen puutetta kuin hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnista keskusteltaessa.
– Uskon, että tämä kunnista tuleva 60 prosenttia tulee saamaan korotusta palkkoihinsa. Jos tämä korotus on 200–300 euron välissä ja tähän tulevat vielä työnantajan sosiaaliturvamaksut päälle, niin silloin ollaan juuri palkkaharmonisointiin varatun summan laskelmissa.
Miko Bergbom taas on asiasta täysin eri mieltä. Hänen mukaansa valtiovarainministeriön laskelmat eivät vastaa sitä, miltä alueilla näyttää. Erilaisten arvioiden mukaan palkkaharmonisointikulut nousevat yli valtion kaavaileman rahoituksen.
– Muistaakseni palkkaharmonisointikulut olivat kuntatyönantajien arviossa peräti yli kaksi miljardia ja valtio tarjoaa tähän 400 miljoonaa, Bergbom toteaa.
Poliitikot kantavat vastuun mahdollisista palveluiden karsimisista
Jos rahat eivät riitä, mahdollinen palveluiden karsiminen tulee viime kädessä aluevaltuuston tehtäväksi. Poliitikkojen apuna tässä ovat hyvinvointialueen asiantuntijat.
Jo nyt tilanne sairaanhoitopiireissä on sellainen, että kaikkia lakisääteisiäkään tehtäviä ei voida kirjaimellisesti hoitaa ja niistä joudutaan esimerkiksi hoitatakuun ja tiettyjen mitoitusten osalta tinkimään. Tilanne ei ainakaan alkuvaiheessa tule helpottumaan myöskään hyvinvointialueiden osalta.
– Kyllä siinä sitten käydään keskustelua paikallisesti aluehallinnon kanssa siitä, mikä heidän ohjeistus on palveluiden järjestämiselle ja ja jopa niille valinnoille, mistä ehkä ensimmäisenä karsitaan, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen konsernipalvelujohtaja Juhani Sand.
Sand lähettää samalla vahvaa viestiä valtion suuntaan, että ainakin lakisääteisiin asioihin rahoitusta tulisi valtiolta saada.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääasiassa valtiolta. Lisäksi rahaa saadaan palveluiden myynnistä ja asiakasmaksuista. Asiakasmaksujen osuus tuloista Pirkanmaan osalta on kuitenkin vain seitsemisen prosenttia, joten niitä tulisi nostaa todella korkeiksi, mikäli sillä pyrittäisiin paikkaamaan palkkaharmonisoinnista aiheutuvia kuluja.
– Aika monet asiakasmaksut ovat jo siellä lain sallimien rajojen yläosissa eli siellä ei ole kyllä liikkumatilaa. Kyllä tämä valtionrahoitus on tässä se avaintekijä, jolla nämä harmonisointikulut pystytään hoitamaan, Lauri Lyly kertoo.
Pirkanmaan hyvinvointialueen huoleen rahojen riittävyydestä palkkaharmonisointiin perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ei ota erikseen kantaa, koska hän ei ole nähnyt alueen laskelmia, eikä ole käynyt asiasta keskusteluja hyvinvointialueen johdon ja päättäjien kanssa.
Korjattu 5.102022 klo 15.43 luvut 400 000 - 500 000 euroa luvuiksi 400 - 500 miljoonaa
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23:een.