Energiantuonti Eurooppaan on muuttunut radikaalisti Ukrainan sodan myötä.
Euroopan unioni vähentää venäläisen maakaasun tuontia yli puolella tänä vuonna ja pyrkii irtautumaan venäläisestä öljystä kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa öljyntuonnista loppuu jo vuoden 2023 alkuun mennessä.
– Isossa kuvassa muutos on tapahtunut yllättävän hyvin. EU on onnistunut toimimaan varsin yhtenäisesti ja nesteytetty LNG-kaasu on pystynyt vastaamaan kysyntään joustavasti, arvioi kansainvälisen politiikan Jean Monnet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.
LNG on kaasusta nesteeksi jäähdytettyä maakaasua, eli fossiilista polttoainetta.
Venäjä on rajoittanut maakaasun vientiä EU-maihin dramaattisesti. Esimerkiksi Nord Stream -kaasuputken kautta toimitettavan kaasun määrä on vähentynyt huomattavasti kesän aikana. Elokuussa putkea pitkin on kulkenut noin 33 miljoonaa kuutiometriä päivässä, heinäkuussa määrä oli vielä noin kaksinkertainen.
Kaasun korvaaminen kuin palapeliä
Useat Euroopan maat, kuten Saksa, Itävalta, Unkari ja Italia, olivat ennen Ukrainan sotaa tehneet itsensä riippuvaiseksi venäläisestä energiasta.
Ongelmallista on erityisesti maakaasu, koska sitä on vaikea nopeasti korvata. Kaasun korvaaminen on kuin palapeliä, jossa kokonaisuus yritetään kasata monesta eri lähteestä, professori Pami Aalto kuvailee.
Yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi on noussut nesteytetty LNG-kaasu. Esimerkiksi Suomi ja Viro ilmoittivat kesäkuussa vuokraavansa miltei 300-metrisen LNG-aluksen, jolla turvataan kaasuntuonti.
Aallon mukaan vastaavia hankkeita on ollut vain vähän.
– Niitä pitäisi tapahtua siellä sun täällä ympäri Eurooppaa, mutta hiljaista on ollut. Yksi ongelma on kelluvien LNG-terminaalien saatavuus, Aalto sanoo.
Avoin kysymys on, tuleeko LNG:stä pysyvä ratkaisu vai ei.
– Pysyviä investointeja fossiiliseen energiaan ei pitäisi tehdä. LNG-terminaali on rakennus, joka on ja pysyy. Siksi kelluvat LNG-terminaalit ovat sijoittajille kiinnostavampia ratkaisuja, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa LNG-terminaaleja on Euroopassa nyt vajaat kolmisenkymmentä, ja niitä on suunnitteilla suunnilleen saman verran lisää.
Saksa suurin yksittäinen Venäjän kaasun ostaja
Venäjän osuus Saksan kaasun tuonnista oli viime vuonna 55 prosenttia. Kesäkuun loppuun mennessä se laski 26 prosenttiin. Elokuussa käytössä oli vain 20 prosenttia Nord Stream 1:n kapasiteetista.
Maakaasun raju väheneminen johti siihen, että maakaasun hinta hyppäsi Saksassa 153 prosenttia kuuden kuukauden aikana alkuvuoteen verrattuna.
Saksan hallitus sopi 15 miljardin euron tukipaketista Saksan suurimmalle venäläisen kaasun tuojalle Uniperille.
Saksa päätti maaliskuussa irtautua venäläisestä energiasta ensi vuoteen mennessä. Saksa esimerkiksi leikkasi venäläisen öljyn tuontia 15 prosenttia tammi-kesäkuussa.
EU:n suurin talous etsii uusia keinoja energian tuottamiseksi. Keskustelussa on ollut sekä ydinvoimaloiden käynnistäminen että hiilivoimaloiden käyttö kriittisessä tilanteessa.
Saksa etsii nyt myös vaihtoehtoisia keinoja tuottaa sähköä.
Ranska on monia maita paremmin varautunut
Ranska ei ole läheskään yhtä riippuvainen venäläisistä energialähteistä kuin moni muu EU-maa. Ranskan maakaasusta 17 prosenttia tulee Venäjältä ja öljystä vain 13 prosenttia.
Ranska on lähes omavarainen energian suhteen. Se tuottaa sähköstään 70 prosenttia ydinvoimaloiden avulla.
Maassa on 56 ydinreaktoria, joista 32 on tällä hetkellä poissa käytöstä.
Ranskan pääministeri Elisabeth Borne kertoi maanantaina, että Ranska aikoo käynnistää nukkuvat reaktorit syksyn aikana sähköpulan välttämiseksi.
Lisäksi Ranska on käynyt neuvotteluita Algerian kanssa maakaasun turvaamiseksi ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa Venäjän öljyntuonnin korvaamiseksi.
Italia etsii kumppaneita Afrikasta ja Etelä-Amerikasta
Italian riippuvuus venäläisestä tuontikaasusta laski 25 prosenttiin viime vuoden 40 prosentista, kertoi pääministeri Mario Draghi kesäkuussa.
Heinäkuussa Draghi matkusti Algeriaan neuvottelemaan maakaasutoimituksista Italiaan. Algeria lupasi lisätä kaasutoimituksia.
Draghin mukaan Italia voi olla täysin riippumaton Venäjän kaasusta syksyyn 2024 mennessä, jos projekti kahden uuden LNG-terminaalin rakentamiseksi Toscanassa toteutuu.
Italian parlamenttivaalien tulos voi kuitenkin jarruttaa projektia. Mielipidemittauksissa johtava Fratelli d’Italia -puolue on ilmoittanut, että se ei tue Draghin projektia.
Vaikka maakaasu herättää erimielisyyttä, venäläisen öljyn tuonnista puolueet ovat samoilla linjoilla. Kesäkuussa 2022 Yhdysvallat näytti vihreää valoa italialaiselle Eni-yhtiölle ja espanjalaiselle Repsolille öljyn tuomiseksi Venezuelasta.
Puola suunnittelee täydellistä energiariippumattomuutta Venäjästä
Puolan valtion omistaman öljy- ja kaasuyhtiön PGNiG:n toimitusjohtaja Piotr Wozniak totesi jo helmikuussa 2019, että yhtiön ainoa tavoite on irrottautua venäläisestä Gazprom-kaasutoimittajasta.
Huhtikuuhun saakka noin 60 prosenttia Puolan maakaasusta tuli Gazpromilta Jamal-kaasuputken kautta, kunnes Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan, koska maat eivät suostuneet maksamaan Venäjälle ruplissa.
Norjasta Puolaan kulkevan Itämeren kaasuputken on määrä korvata Jamal-putki lähiaikoina. Putken odotetaan olevan käytössä vuoden 2022 loppuun mennessä.
Bulgaria uhkaa ajautua jälleen riippuvaiseksi venäläisestä energiasta
Huhtikuussa 75 prosenttia Bulgarian maakaasusta tuli Venäjältä.
Pääministeri Kiril Petkovin lyhytaikainen hallitus yritti muuttaa tilannetta, mutta tuloksetta.
Kreikan ja Bulgarian välisen kaasuputken valmistuminen on viivästynyt.
Petkovin hallitus oli aloittanut neuvottelut Azerbaidžanin kanssa kaasun toimituksista seitsemän LNG-säiliöalusten avulla, mutta Petkovin hallitus kaatui kesäkuun lopussa epäluottamusäänestyksen jälkeen.
Elokuussa valtaan noussut pääministerin Galab Donevin väliaikainen hallitus on lämmitellyt suhteitaan Kremliin.
Uusi hallitus ilmoitti hyväksyvänsä vain yhden LNG-aluksen vedoten korkeisiin kustannuksiin.
Viime viikolla energiaministeri Rossen Hristov sanoi, että Bulgarian kaasuvarannot uhkaavat ehtyä jo syyskuussa, minkä takia hallituksella ei ole muita vaihtoehtoja kuin aloittaa neuvottelut Gazprom-yhtiön kanssa.
Unkari vastustaa EU:n linjaa
Unkari on jatkanut neuvotteluja Venäjän kanssa kaasutoimituksista Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Heinäkuussa Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto neuvotteli Venäjän Sergei Lavrovin kanssa 700 miljoonaa kuutiometrin lisäämisestä Turkstream-putken kautta jo Venäjän kanssa tehdyn pitkäaikaisen toimitussopimuksen päälle.
Viime vuonna allekirjoitettu sopimus takaa sen, että Unkari saa kolme ja puoli miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa Serbian ja Bulgarian kautta kulkevan putken avulla. Lisäksi Unkari saa miljardi kuutiometriä kaasua Itävallan kautta kulkevan putken avulla. Sopimus on voimassa 15 vuotta.
Kaasun lisäksi Unkari on riippuvainen venäläisestä putkiöljystä. EU-komission on esittänyt venäläisöljyn tuonnin kieltämisen vuoden loppuun mennessä.
Unkari on vastustanut aloitetta vedoten huoliin huoltovarmuudesta.
EU on tullut vastaan ja tarjonnut putkiöljystä riippuvaisille Unkarille, Slovakialle ja Tšekille lisäaikaa ostaa venäläistä öljyä vuoteen 2024 saakka.
Liettua onnistui irrottautumaan Venäjän energiasta
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Liettua ilmoitti ensimmäisenä Euroopan unionin jäsenvaltiona lopettavansa kaiken energiatuonnin Venäjän.
– Jos me pystymme siihen, myös muu Eurooppa, presidentti Gitanas Nausėda tviittasi huhtikuussa.
Pian Liettuan hallitus ilmoitti saavuttaneensa täydellisen riippumattomuuden Venäjän öljystä ja kaasusta.
Liettua alkoi rakentaa Klaipėdan LNG-terminaalia jo 2000-luvun alussa. Nykyään Liettua hankkii kaasunsa Yhdysvalloista, Norjasta ja Qatarista.
Paikallinen sähköntuotanto ja tuonti Euroopan unionin maista ovat toistaiseksi riittäneet maan sähköntarpeen tyydyttämiseksi.
Liettuan naapurimaissa Virossa ja Latviassa toivotaan, että niiden omat LNG-terminaalit valmistuvat ennen talvea.
Vaikka Liettua ei enää osta venäläistä kaasua kotimaiseen kulutukseen, venäläinen kaasu virtaa edelleen Liettuan kautta Venäjän Kaliningradiin.
Juttua varten on haastateltu myös tutkimusprofessori Paula Kivimaata Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) ja vanhempaa neuvonantajaa Laura Solankoa Suomen pankista.
Lue lisää:
Lue mistä EU:n energiakriisissä on kyse – Yle selvitti vastaukset viiteen tärkeimpään kysymykseen
Päivitetty 1.9.2022 kello 12:46. Korjattu vaillinainen lause ja virheellinen linkki Bulgariaa koskevassa kappaleessa.
Päivitetty 2.9.2022 kello 14:16. Lisätty tieto siitä, että juttua varten on haastateltu myös tutkimusprofessori Paula Kivimaata Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) ja vanhempaa neuvonantajaa Laura Solankoa Suomen pankista.
Korjaus 2.9.2022 kello 16:12. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessorin nimi on Paula Kivimaa, ei Laura Kivimaa.