Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Bilehuumeiden käyttäjiltä puuttuu matalan kynnyksen apu, sanoo päihdetyön asiantuntija

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt-yhdistyksen asiantuntijan Kim Kannussaaren mukaan terveydenhuollon hoitopolut ovat liian raskaita huumeiden satunnaiskäyttäjille.

Juhlijoita undergroud-bileissä elokuussa 2022
Niin sanotuille viihdekäyttäjille tarvittaisiin lisää matalan kynnyksen apua, jotta päihdeongelmat eivät syvenisi. Kuva: Ilkka Loikkanen / Yle
  • Laura Kangas

Huumeiden viihdekäyttäjille tarvittaisiin lisää matalan kynnyksen apua, sanoo ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt-yhdistyksen asiantuntija Kim Kannussaari.

Kannussaari sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa tiistaina, että suomalaisessa terveydenhuollossa päihdepalvelut keskittyvät usein raskaisiin ja pitkiin hoitopolkuihin. Ne on Kannussaaren mukaan usein suunnattu ennemminkin huumeita hyvin runsaasti käyttäville ihmisille kuin niille, jotka käyttävät niitä vain satunnaisesti.

– Meidän täytyisi löytää myös hyviä "mini-interventioita", ettei päihderiippuvaisten tarvitsisi aina mennä pitkiin hoitoihin, Kannussaari sanoo.

Samaa mieltä on myös Radio Suomen Päivässä vieraillut juontaja ja somevaikuttaja Hanna Tikander, joka on kertonut huumeiden viihdekäytöstään Wilma Ruohiston kanssa kirjoitetussa teoksessa Selvin päin - Erään bilettäjän tarina. Tikander lopetti huumeiden käytön kaksi ja puoli vuotta sitten.

Tikander kertoo myös kokeneensa, että avun piiriin pääsevät vain ne, joiden päihdeongelma on edennyt hyvin vakavaksi. Toisaalta monet käyttäjät myös pelkäävät, että avun hakemisesta tulee seurauksia esimerkiksi lain silmissä tai työelämässä.

– Bilekäyttäjät eivät pääse avun piiriin, koska he eivät uskalla hakeutua siihen, Tikander sanoo.

Voit kuunnella Radio Suomen Päivän haastattelun kokonaisuudessaan alta.

“Bilehuumeet” ovat vilahdelleet viime aikoina otsikoissa

Viihdekäytössäkin on ongelmia

Huumeiden "bilekäyttäjiksi" kutsutaan ihmisiä, jotka käyttävät huumeita vain esimerkiksi viikonloppuisin juhliessaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huumeiden satunnaiskäyttö on lisääntynyt, ja se on huumeiden tavanomaisin käyttötapa.

Kannussaari ja Tikander pitävät jakoa "bilekäyttäjiin" ja "ongelmakäyttäjiin" keinotekoisena: monet päihteet ovat haitallisia tai hengenvaarallisia vähänkin käytettynä. Viihdekäytössä on myös aina riski, että käyttö ei jossain vaiheessa pysykään enää hallinnassa.

Tikander kertoo tajunneensa vasta lopettamisen jälkeen, että hän turrutti muun muassa mielenterveysongelmien aiheuttamaa huonoa oloa päihteillä.

Huumeiden viihdekäyttöön jäädään Kannussaaren mukaan usein sosiaalisesti riippuvaiseksi, jos omassa lähipiirissä käyttö on yleistä. Hän uskoo, että yhteisöllisyyden väheneminen on yksi syy viihdekäytön lisääntymiseen.

– Yhteisölliset paikat ovat vähentyneet, ja kouluissa ryhmät ovat vähän niin kuin kadonneet. Alkoholi ja päihteet ovat hyvä keino ryhmäytyä, jos ei muuta löydy.

Lue lisää:

Kolmekymppisistä melkein joka toinen on kokeillut huumeita – tältä näyttää, kun Helsingin yössä juhlitaan aineissa