Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Laidunmaiden jäätyminen johti porojen nääntymiseen viime talvena – osa poronhoitoalueista joutui aloittamaan hätäruokinnan jo marraskuussa

Luonnonvarakeskuksen raportti osoittaa, että lumi- ja kaivuolosuhteet olivat viime talvena tavanomaista vaikeammat laajoilla alueilla. Porojen kuntoa ja terveyttä heikensivät myös laidunkasvillisuudessa olleet homesienet.

Poroja Utsjoen tuntureilla.
Lumi- ja kaivuolosuhteiden arvioidaan olleen tavanomaista vaikeammat yhteensä 19 paliskunnan alueella Luoteis-Lapissa sekä osissa Pohjois- ja Keski-Lappia. Kuva: Risto Salovaara/Yle
  • Katja Kärki
  • Xia Torikka

Osassa poronhoitoaluetta oli viime talvena vaikeat porojen laidunolosuhteet. Asiaa selviää Luonnonvarakeskuksen raportista.

Lumi- ja kaivuolosuhteiden arvioidaan olleen tavanomaista vaikeammat yhteensä 19 paliskunnan alueella Luoteis-Lapissa sekä osissa Pohjois- ja Keski-Lappia.

Näillä alueilla alkutalvesta sulaan maahan satanut lumi jäätyi kovaksi kerrokseksi. Se vaikeutti merkittävästi porojen ravinnonhankintaa lähes koko talven. Lisäksi lumen alla laidunkasvillisuudessa esiintyi terveydelle haitallisia homesienten tuottamia myrkkyjä.

Lue myös: Porotaloutta uhkaa jälleen katovuosi – maa- ja metsätalousministeriö alkaa selvittää vahinkoja, mutta ei aloita ennaltaehkäiseviä toimia

Porojen kunto ja terveys oli koetuksella jo alkutalven aikana

Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan vaikeat lumi- ja kaivuolosuhteet yhdessä hometoksiinien kanssa todennäköisesti heikensivät nopeasti jo alkutalvella luonnonlaitumilla laiduntavien porojen kuntoa ja terveyttä näillä alueilla.

– Useat paliskunnat aloittivat kertomansa mukaan porojen hätäruokinnan jo marraskuun aikana. Ostorehukustannukset olivat poikkeuksellisten laidunolosuhteiden alueella selvästi korkeammat 2021–2022 kuin vertailuajanjaksona 2016–2017. Ruokinnasta huolimatta monet paliskunnista ilmoittivat, että porojen kunto oli heikko ja eläimiä oli kuollut, selvityksessä kerrotaan.

Sallivaaran paliskunta Inarissa on yksi niistä alueista, joissa laidunmaat oli homeessa. Paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi odottaa raportin myös näyttävän, millainen tilanne todellisuudessa oli.

– Pitäisi näkyä, miten laidunmaat olivat jäässä eivätkä porot päässeet laiduntamaan kuten silloin, kun laidunmaat ovat hyvässä kunnossa. Olemme joutuneet antamaan poroille lisäruokaa. Se pitäisi tulla ilmi, että hätätilanteessa tarvitaan tukea.

Luonnonvarakeskus ei selvittänyt porokuolemien määrää tai niiden aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Niitä arvioi myöhemmin Lapin ELY-keskus.

– On kuitenkin ilmeistä, että monissa poikkeuksellisten laidunolosuhteiden paliskunnissa talven 2021–2022 aiheuttama siitosporojen menetys ja vasatuoton putoaminen laskee poronhoidon teurasmääriä, tuloja ja kannattavuutta poronhoitovuotena 2022–2023. Näillä menetyksillä ja tappioilla voi olla myös pidempiaikaisia vaikutuksia. Tilannetta pahentaa se, että monissa näistä paliskunnista koettiin myös talvella 2019–2020 merkittäviä menetyksiä ja tappioita, raportissa sanotaan.

Selvitys on edellytyksenä mahdollisille korvauksille

Luonnonvarakeskus selvitti poronhoitoalueen lumi- ja kaivuolosuhteita maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Ministeriö päätti selvittää vahinkoja sen jälkeen, kun saamelaiskäräjät, viisi paliskuntaa sekä Paliskuntain yhdistys toivat esille poikkeukselliset lumi- ja luonto-olosuhteet sekä niiden vaikutukset porojen ravinnonsaantiin.

**Lue myös: **Porotalouden laidunolosuhteet selvitetään – poroisäntä kaipaisi hätäavun porojen ruokintaan tulevan ajoissa

Selvitys on edellytyksenä sille, että porotaloudelle voidaan maksaa korvauksia, mikäli valtioneuvosto katsoo, että sitä on kohdannut tuho, joka on määritelty laissa porotaloutta kohtaavien vahinkojen korvaamiseksi.