Elokuun 30. päivä kuollut Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov muistetaan Suomessa erityisesti yhdestä kuvasta. Siinä hänellä on kädessään Nokian Mobira Cityman -kännykkä valtiovierailuilla Suomessa 1989.
Kännykän ojensi Gorbatšoville Nokian silloinen johtaja Stefan Widomski. Puhelimessa oli valmiiksi linja auki Moskovaan maan varaviestiministerille.
– Ei Gorbatšov tiennyt, miten se tekniikka toimi. Ihmetteli vain, miten tuollaisesta tiiliskiveä muistuttavasta laitteesta hän puhui suoraan Moskovaan. Minä seisoin hänen vieressään ja kuulin hyvin, mitä puhuttiin, Widomski muistelee.
Suomalaiset isännät pelkäsivät, että verkko menee tukkoon, koska paikalla oli paljon ihmisiä, kuten toimittajia.
– Siksi Kalastajatorpalle tuotiin erillinen tukiasema, jossa oli Tanskan maakoodit. Kukaan muu ei päässyt siihen kuin minun puhelimeni. Se oli varmistettu etukäteen, että se toimi, Widomski kertoo.
Gorbatšov jäi Widomskin mieleen leppoisana ja helposti lähestyttävänä.
– Gorbatšov oli empaattinen, eikä hän tekeytynyt johtajaksi. Tilannetta helpotti tietysti se, että puhuin venäjää. Oli kuin olisin tuntenut hänet jo aikaisemmin.
Widomski muistelee, että tv-esiintymisissään Gorbatšov oli kuitenkin monisanainen ja muistutti hieman saarnaajaa.
Esko Aho: Gorbatšovin merkitys Suomelle valtava
Esko Aho (kesk.) oli pääministerinä Mihail Gorbatšovin kauden lopussa vuonna 1991. Hän ei silti tavannut Gorbatšovia henkilökohtaisesti.
– Hän oli enemmän idealisti kuin käytännön toimija, Aho arvioi.
Gorbatšovia pidetään Venäjällä nykyään lähinnä Neuvostoliiton hävittäjänä. Aho lukee hänet kuitenkin maailman suurten johtajien joukkoon, vaikka hän epäonnistui yrityksessään uudistaa Neuvostoliitto. Se on Ahon mielestä hänen elämäntyönsä ydin.
– Hän oli uutta sukupolvea, joka yritti korjata edellisten sukupolvien jälkiä. Historian valossa hän oli mahdottoman tehtävän edessä.
Neuvostoliiton uudistushanke meni Ahon mukaan siinä pieleen, että Gorbatšov ei uskaltanut muuttaa talousjärjestelmää eli toteuttaa ajamaansa perestroikaa. Hänen toinen iskusanansa oli glasnost eli julkisen keskustelun avoimuus.
Euroopan sodanjälkeisen järjestyksen uudistamisessa Gorbatšov sen sijaan Ahon mukaan onnistui. Gorbatšov salli Saksojen yhdistyä.
Suomelle Gorbatšovin merkitys on Ahon mukaan valtava.
– Hän mahdollisti Suomen aseman radikaalin muutoksen. Hänen vierailunsa Suomeen (1989) oli merkittävä asia. Hän tunnusti Suomen puolueettomuusaseman.
Muutoksen seurauksena Suomi irrottautui YYA-sopimuksesta, liittyi EU:hun ja on nyt liittymässä Natoon.
Gorbatšov nauttikin Suomessa suurta suosiota, kuten muuallakin maailmassa, Aho muistelee.
Kansliapäällikkö Kalela: Koivisto näki, että Gorbatšov voi lopettaa kylmän sodan
– Gorbatšov oli hyvin vaikuttava ihminen, aktiivinen, dynaaminen, puhelias, itsetietoinen, ehkä lievästi omahyväinen mutta erittäin miellyttävä, pitkäaikainen presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela kertoo.
Kalela toimi presidentti Mauno Koiviston kausilla aluksi ulkopoliittisena neuvonantajana ja sitten myös kansliapäällikkönä. Hän muistelee olleensa Gorbatšovin ja Koiviston tapaamisissa kymmenkunta kertaa.
Kun jo Juri Andropovin kaudella oli nähtävissä, että Gorbatšov on nousemassa vanhoillisten johtajien takaa Neuvostoliiton seuraavaksi johtajaksi, presidentti Koivisto otti häneen yhteyttä, Kalela muistelee.
Koivisto puhui pitkään Gorbatšovista myös Britannian pääministerin Margaret Thatcherin kanssa.
– He olivat samaa mieltä siitä, että tähän miehen pitää ottaa yhteyttä ja saada hänet vakuuttuneeksi, että kylmä sota on saatava loppumaan, Kalela kertoo.
Koivisto tapasi pääsihteeriksi valitun Gorbatšovin ensi kertaa epävirallisella vierailulla Moskovassa syksyllä 1985.
Viimeisen kerran Koivisto ja Gorbatšov tapasivat todennäköisesti Saksan liittotasavallan entisen kanslerin Willy Brandtin hautajaisissa Berliinissä syksyllä 1992, Neuvostoliiton jo hajottua ja Gorbatšovin väistyttyä maan johdosta.
Kalela asui samassa hotellissa Gorbatšovin kanssa.
– Siitä tiesi, että Gorbatšov oli tulossa, kun kadulta kuului paljon taputuksia ja hurraahuutoja.
Kalela arvioi, että saksalaisten kiitollisuus Saksojen yhdistymisestä Gorbatšovia kohtaan kestää pitkään.
– Gorbatšovin ansioksi voi laskea, että Varsovan liitto lakkasi olemasta ja Saksat yhdistyivät. Ne ovat pysyviä saavutuksia.
Juttua muokattu 31.8. klo 17.05: Juttuun lisätty kansliapäällikkö Jaakko Kalelan kommentit.