Ensin kuuluu murisevaa pörinää ja sitten näkyy kirkasta neonoranssia – Vinka-koulutuskone on helppo tunnistaa taivaalta.
Nyt Vinkat ovat jääneet pois Ilmavoimien käytöstä. Ilmavoimat järjesti koneille jäähyväiset Tikkakosken tukikohdassaan.
Kaikkein viimeisimmän Puolustusvoimien Vinka-lennon lensi sama mies, joka lensi myös sen kaikkein ensimmäisen, 80-vuotias koelentäjä, insinöörieverstiluutnantti evp Jyrki Laukkanen.
– Parempaa koulukonetta tuskin on ollut, ja kone on vielä Suomessa tehty. Olin mukana myös kehitystyössä, lähtökohtana oli se, että kukaan ei saa menettää henkeään koneen vikojen vuoksi, Laukkanen kertoo.
Prototyyppiä kehitettiin ja koelennettiin viisi vuotta ja tuotantoversiota vielä vuosi lisää.
– Vinka on maailman helpoimpia koneita laskeutua. Lapsikin osaa Vinkalla laskeutua, kun kerran näyttää miten.
Laukkanen työskenteli yli 30 vuotta Ilmavoimien koelentäjänä. Hän on lentänyt yli 150 erilaista konetyyppiä.
– Kokonaisuutena paras kone on meidän suihkuharjoituskoneemme Hawk, se on onnistunut lentokone. Pienistä moottorikoneista Vinka on ehdoton ykkönen.
Valmet L-70 Vinka muunnelmineen toimi Suomen ilmavoimien koulutuskoneena yli 40 vuotta. Käytännössä kaikki Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen pilotit ovat hankkineet lentotuntumaa Vinkalla.
Viimeisiä Vinkoja on myyty huutokaupalla. Ensimmäisellä huutokauppakierroksella myytiin seitsemän konetta. Korkeimmaksi hinnaksi huudettiin 35 200 euroa. Tällä koneella on vielä muutama sata lentotuntia jäljellä valmistajan määrittelemään maksimiin eli 7000 tuntiin.
Huutokaupassa seitsemän koneen yhteinen myyntihinta oli 211 000 euroa. Kahdeksan Vinkaa tulee myyntiin vielä tänä vuonna.
Uudeksi koulutuskoneeksi saksalainen Grob
Kaikilla Ilmavoimien piloteilla on jonkinlainen suhde Vinkaan, he kaikki ovat aloittaneet uransa vinkan ohjaamossa.
– Hyvin palvellut työjuhta. Lähes 195 000 lennettyä tuntia ja erittäin pienellä vikatiheydellä, sanoo Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Timo Herranen.
Ilmavoimien näkökulmasta kyse on jatkumosta. Yksi kaluston osa jää pois käytöstä ja se korvataan toisella.
– Luonnollinen tapahtuma, mutta itsekin olen aloittanut lentopalveluksen Vinkalla, että sikäli tämä on iso hetki, Herranen sanoo.
Vinkat ovat olleet myös se kone, jolla pilottivalinnat on tehty.
Julkisuudessa Vinka on jäänyt Draken-, MiG- ja Hornet-hävittäjien varjoon, vaikka sen merkitys Ilmavoimille on ollut keskeinen.
– Ne ovat olleet koulutusjärjestelmämme kivijalka, sanoo Herranen.
– Ilman Vinka-koulutusta Suomessa ei olisi Draken-, MiG- ja Hornet-lentäjiä, niin yksinkertaista se on, sanoo Jyrki Laukkanen.
Vinkoja valmistettiin kaikkiaan 30 kappaletta, ja se on viimeinen kokonaan Suomessa tuotettu lentokone. Lentokoneteollisuutta ja alan osaamista Suomessa edelleen on, paitsi huolloissa, myös raskaammassa valmistuksessa.
– Omalle lentokonetuotannolle en näe tilausta. Nähdäkseni roolimme on tällä hetkellä hyvä, ja se takaa myös huoltovarmuuden.
Vinkan korvaaja alkeiskoulutuskoneena on Saksassa valmistettu Grob G 115E. Niitä on hankittu 28.
– Se on suorituskyvyltään ja lento-ominaisuuksiltaan saman luokan kone kuin Vinka. Moottorissa on vähemmän tehoa, mutta pienemmän ilmanvastuksen vuoksi se säilyttää energiaa paremmin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 1.9.2022 kello 23 saakka.