Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ilmaston lämpeneminen näkyy lintuharrastajien kiikareissa – eteläiset lintulajit jyräävät tilaa Itä-Suomesta

Eteläiset lintulajit hallitsevat tyypillisesti ilmaston lämpenemisen seuraukset pohjoisia lajeja paremmin. Esimerkiksi kuukkelin ja riekon on vaikea sopeutua uusiin olosuhteisiin.

Juukalainen lintuharrastaja Hannu Lehtoranta matkaa muutaman kerran kesässä Linnunsuon kosteikolle Kontiolahdelle havainnoimaan lintuja.
  • Alberto Politi

Lintuharrastajat havaitsevat yhä useammin eteläisiä lintulajeja Itä-Suomessa.

Ilmaston lämpeneminen hyödyttää niin kutsuttuja generalistilajeja, jotka pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lehtoranta on tarkkaillut Itä-Suomen linnustoa 5-vuotiaasta saakka. Hän on seurannut läheltä sekä uusien lajien pesintöjä että vierailuja.

– Esimerkiksi harmaapäätikka on asettunut pesimään koko maakuntaan, kun joitain kymmeniä vuosia sitten niitä oli vain yksittäisiä, Lehtoranta kertoo.

Vierailevien lajien osalta eteläisten lintulajien yleistymisen on voinut havaita lyhyelläkin aikavälillä. Pohjoissavolaisen lintuyhdistys Kuikka ry:n puheenjohtaja Eelis Rissanen on viime vuosina kiinnittänyt huomiota eri haikaralajeihin.

– Harmaahaikarahavainnot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna on taas entistä runsaampi esiintyminen.

Harmaahaikaran vanavedessä on seurannut myös jalohaikara.

– Sekin alkaa olla säännöllisesti nähtävä Pohjois-Savossa, Rissanen toteaa.

Punajalkahaukka yllätti

Elokuussa itäsuomalaiset lintuharrastajat yllättyivät punajalkahaukasta. Sekä Pohjois-Karjalassa että Pohjois-Savossa havaittiin satoja yksilöitä.

– Se ei ole edes jokavuotinen vieras täällä Pohjois-Karjalassa, Lehtoranta sanoo.

Tavallisesti Suomen eteläpuolelta ohittavat punajalkahaukat päätyivät todennäköisesti Itä-Suomen leveyksille voimakkaan kaakkoisvirtauksen mukana.

Lehtoranta ei ole yllättynyt siitä, että eteläiset lintulajit valtaavat alaa yhä pohjoisemmasta.

– Ilmastonmuutos antaa perusedellytykset etelän lajeille. Ne eivät ole tiettyyn biotooppiin hirveän sitoutuneita, vaan ne ovat enemmän yleislajeja.

Ilmakuva Linnunsuon kosteikosta.
Pohjoiskarjalaiset lintuharrastajat käyvät usein Kontiolahdella sijaitsevalla Linnunsuon kosteikolla tekemässä havaintoja. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Pohjoiset lajit ahdingossa

Samaan aikaan eteläisten lajien yleistymisen kanssa Lehtoranta on pannut merkille pohjoisissa olosuhteissa viihtyvien lintujen ahdingon.

– Pohjoiset lajit, joita Pohjois-Karjalankin reuna-alueilla elää, vähenee koko ajan.

Esimerkiksi laajoja kuukkelin pesintöjä on eteläisimmillään suunnilleen Pohjois-Karjalan korkeudella. Nyt pesinnät siirtyvät yhä pohjoisemmaksi.

– Kuukkeli on aikamoisessa vaarassa Pohjois-Karjalassa, Lehtoranta toteaa.

Hannu Lehtoranta katsoo kaukoputkella.
Hannu Lehtoranta kertoo tehneensä jo 5-vuotiaana muistiinpanoja havaitsemistaan linnuista. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Kuukkelin ohella myös riekkohavainnot vähenevät Pohjois-Karjalassa. Toisaalta riekkoja on pystytty myös auttamaan soiden ennallistamisoperaatioilla.

Rissanen tietää kuukkelin ja riekon esiintymisten vähentyneen myös Pohjois-Savossa. Kaikki entistä harvemmin esiintyvät lajit eivät kuitenkaan ole pohjoisessa viihtyviä lajeja.

Rissanen kertoo myös esimerkiksi varpusen ja äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun vähentyneen selvästi Pohjois-Savossa.

– En sitten tiedä, onko varpusen tilanteella jotain tekemistä pikkuvarpusen yleistymisen kanssa, Rissanen lisää.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 1. syyskuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Tutkijapariskunta meloi Linkolan jäljillä 1 100 kilometriä ja laski linnut 600 luodolta – havainnot kertovat muutoksesta saaristolinnustossa

Suomen runsaslukuisin lintulaji on tänä vuonna vähissä, myös hömötiaisten määrä jatkaa laskuaan

17-vuotiaan Oskari Sauniston mielestä hienointa on se hetki, kun harvinainen lintu pääsee yllättämään – "Linnut on jotenkin aina säväyttäneet"