Mikkelissä halutaan palauttaa uhanalainen järvitaimen Urpolanjokeen ja Rokkalanjokeen. Syyskuun ensimmäisinä päivinä jokien ennallistamistyötä tehtiin Kalevankankaan läpi virtaavalla Sirkkapurolla.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen rakensi joenuomaan kynnysrakenteita katkenneista puista ja isoista kivistä. Kynnysten on tarkoitus kinostaa kananmunankokoiset kivet kutusorakoksi.
– Täällä on luonnostaan paljon lisääntymissoraa, mutta se ei pysähdy mihinkään. Näillä kynnysrakenteilla pyritään vesittämään uomaa paremmin ja saamaan sopivia virrannopeuksia kutuympäristöille.
Joenuomaan tuodaan myös lisää kutusoraa. Syksyllä taimen kaivaa kivien sekaan kutukuopan.
– Ne voivat olla monta metriä pitkiä alueita. Mäti hautautuu soran joukkoon ja kuoriutuu keväällä, eli se joutuu pitkään selviytymään soran sisässä, Hentinen kertoo.
Urpolanjoen patoja madalletaan syyskuun puolivälissä
Ennallistamisen tärkein toimenpide on vanhojen patojen madaltaminen. Tähän saakka järvitaimenten on ollut lähes mahdotonta nousta Rokkalanjokea Sirkkapuron korkeudelle, sillä niiden kulku on pysähtynyt Hauskan myllypatoon alajuoksulla.
Kalastusbiologi Teemu Hentinen uskoo, että taimenia alkaa nousta jokiin heti kun padot saadaan poistettua. Emotaimenia tosin joudutaan odottelemaan muutama vuosi pidempään.
Patoja ei varsinaisesti pureta, vaan niihin leikataan alivirtaama-aukko eli madallettu kohta. Vesi pääsee siitä läpi silloinkin, kun sitä on hellekesän jäljiltä hyvin vähän.
– Esimerkiksi Hauskan myllypadon osalta madalletaan vain pieni osa padosta ja rakennetaan luonnollinen koskiympäristö molemmin puolin patoa, Hentinen kertoo.
Hauskan myllypadon yläpuolelle muodostunut Myllylampi säilyy osittain. Vesi ohjataan koskeen ja kahteen tulvalammikkoon noin 70 metriä padon yläpuolelta.
Rokkalanjoen patojen muutostyöt odottavat vielä lupaa aluehallintovirastolta (AVI). Jos lupien saamisessa kestää, työ saattaa jäädä ensi vuoteen. Urpolanjoen patoja madalletaan jo syyskuun puolivälissä.
Ennallistaminen tukee luonnon monimuotoisuutta
Järvitaimenen nousu jokiin kutemaan pysähtyi 1800–1900-luvuilla, jolloin virtoihin rakennettiin voimalaitoksia ja myllyjä. Nyt vaellusesteitä on purettu ja madallettu noin kymmenen vuoden ajan.
Nykyisellä hallituskaudella vaelluskalojen nousuesteitä poistetaan muun muassa Puumalassa, Juvalla, Savonrannalla ja Mikkelissä.
– Hyvänä vauhdittajana on ollut raha. Nykyisenkin hallituksen aikana nousuvaelluskalarahoitusta on ollut jaossa miljoonia. Sen avulla on pystytty purkamaan patoja, Teemu Hentinen sanoo.
Vaikka tavoitteena on uhanalaisen taimenen kantojen vahvistaminen, hyötyvät ennallistamisesta muutkin lajit.
– Tottakai kosken tai jokireitin ennallistaminen palvelee kaikkia lajeja, niin hyönteislajistoa kuin kaloja ja rapuja.
Uhanalainen taimen saattaa kutea tulevaisuudessa Mikkelin keskustan joissa