Helsinkiläisten kaukolämpölaskut jatkavat kovaa nousuaan. Kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti keskiviikkona uusista hinnoista, jotka ulottuvat huhtikuuhun 2023 saakka.
Hinnat alkoivat nousta keväällä 2021, kun kaukolämmön kuukausilaskut nousivat kymmenisen prosenttia vuotta aiemmasta. Sen jälkeen nousutahti on kiihtynyt.
Alla olevasta grafiikasta voit tarkastella kaukolämpölaskun kehitystä eri asumismuodoissa vuoden 2020 alusta alkaen.
Nousun lopputulos on se, että keskimääräisen omakotiasujan kaukolämpölasku on ensi maaliskuussa 300 euroa. Vuonna 2020 lasku oli 185 euroa, eli korotus on yhteensä yli 60 prosenttia.
Rivitaloasujan kaukolämpölasku nousee kolmessa vuodessa 87 eurosta 151 euroon, eli reilut 70 prosenttia.
Kerrostalossa kuukausilasku paisuu vuosikymmenen alun 62 eurosta 110 euroon, eli liki 80 prosenttia.
Laskuissa on otettu huomioon kiinteä vesivirtamaksu, kulutuksen mukaan määräytyvä energiamaksu ja arvonlisavero 24%.
Nousutahti ylittää kohtuullisen rajan
Viimeisen vuoden aikana Helen on ollut kuluttajaviranomaisten syynissä monien hintamuutosten takia. Viranomaiset ovat syynänneet niin kiinteitä vesivirtamaksuja, kulutuksen mukaan maksettavia energiamaksuja kuin myös maksuja, joita peritään kaukolämmöstä irtautumisesta.
Tämänhetkinen linjaus on se, että kuluttaja-asiakkailla kaukolämpölaskun korotus on kohtuuton, jos se ylittää vuositasolla 15 prosenttia ja 150 euroa.
Uusimpien hintatietojen perusteella vuosinousu on nyt pidemmän aikaa omakotiasujilla 17 prosentin tuntumassa. Euroissa mitattuna vuosinousu alkaa hipoa ensi keväänä 400 euron rajaa.
Rivitaloasujilla vuosinousu on noin 20 prosenttia ja ensi vuoden puolella yli kaksisataa euroa.
Kerrostaloasujilla vuosinousu on yli 20 prosenttia ja ylittää 150 euron rajan vuodenvaihteen jälkeen.
Noususta huolimatta KKV kiittelee energiayhtiön toimintaa
Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen suojassa ovat ainoastaan kuluttaja-asiakkaat, eli suurin osa omakotiasujista. Vaikka heillä kohtuullisen raja ylittyy roimasti euroissa, prosenteissa ylitys on sen verran niukka, ettei viranomainen aio puuttua asiaan.
– Korotus on vuositasolla olosuhteet huomioon ottaen melko maltillinen. On sinänsä positiivista, ettei Helen ole vienyt kaikkia energian ja päästöoikeuksien hinnannoususta johtuvia korotuspaineita kaukolämmön kuluttajahintoihin vaan ilmoittaa kattavansa osan hinnannousuista omalla tappiollisella toiminnallaan, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola.
Kaukolämpöä tuotetaan tappiolla kohonneista asiakasmaksuista huolimatta
Jos tuleva talvi on kaukolämmittäjille kallis, sitä se on myös kaukolämpöä tuottavalle Helenille.
Aikaisemmin kaupungin rahasampona pidetty energiayhtiö käyttää kaukolämmön tekemiseen enemmän rahaa kuin se siitä saa.
– Lyhyellä tähtäimellä tulemme tekemään vahvasti negatiivisen tuloksen kaukolämmössä, sanoo Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa.
Kaiken takana on luonnollisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi. Se osuu kipeästi Helsinkiin, joka lämpenee yhä suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla.
Yhtiön koostamien tietojen perusteella lämmön tuottamiseen liittyvät kustannukset nousevatkin aivan toisenlaisilla prosenteilla kuin kaukolämmittäjien laskut.
Muutos parempaan ei tapahdu käden käänteessä
Helsinkiläiset maksavat suuria lämpölaskuja niin pitkään, kun Helsinki käyttää fossiilisia polttoaineita ja niiden hinnat pysyvät korkealla.
Maailmanpoliittiseen tilanteeseen Helen ei voi vaikuttaa, mutta oman tuotannon muuttaminen on jo käynnissä.
Suurin lähiaikojen esimerkki tästä on Vuosaareen rakennettava biolämpölaitos. Sen on määrä valmistua tulevana talvena eli noin vuotta ennakoitua aiemmin. Ihmeitä sekään ei toki yksin tee.
Ensinnäkin se tuottaa täysillä tulilla lämpöä 260 megawatin teholla ja Helsingin nousee reiluun 1 100 megawattia jo nollakeleillä.
Toiseksi myös biopolttoaineiden hinnat ovat nousseet, kun niitä on haalittu enenevissä määrin fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi – ja niistäkin merkittävä osa tuotiin aiemmin Venäjältä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2.9.2022 kello 23 saakka.
Lue lisää aiheesta:
Helsinki voisi tuottaa energiansa kokonaan ilman Venäjää – näin se onnistuisi