Tulevana talvena Suomessa joudutaan varautumaan energiansäästötoimiin. Tätä vauhdittaa syksyllä käynnistyvä Astetta alemmas -energiansäästökampanja. Jokaista suomalaista kannustetaan tekemään nyt nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia.
Tavoitteena on säästää energiaa ja saavuttaa pysyvästi alhaisempi energiankulutus omassa taloudessa.
Millaisia vaikutuksia yksittäisen ihmisen teoilla voi olla sähkölaskun hintaan tai energian kokonaiskulutukseen?
Astetta alempi huonelämpötila säästää viisi prosenttia lämmitysmenoista
Motivan energiatehokkuuteen ja kestävän kehityksen ratkaisuihin kiinteistöissä perehtyneen asiantuntija Päivi Suur-Uskin mukaan eniten energia kuluu lämmittämiseen. Siksi lämmitysenergian vähentäminen on tärkeää.
– Helpoimmin lämmitysenergiaa säästyy lämmityskaudella alentamalla huonelämpötiloja eri tiloissa. Jo yhden asteen pudotus vastaa viittä prosenttia energiankulutuksesta. Kahden asteen pudottamisella voidaan säästää 10 prosenttia, sanoo Suur-Uski.
Suur-Uskin mukaan kampanjassa ei ole tarkoitus muuttaa kenenkään elämää hankalaksi energian säästämisellä. Omaa käyttöä ennakoimalla saadaan laskettua myös tulevaa energian hintaa alaspäin.
– Kannattavampaa on toimia ennakolta ja yrittää aidosti vähentää energian kulutusta, jotta vältyttäisiin mahdollisilta sähkökatkoilta. Sähkön säästäminen erityisesti huippukulutuksen aikaan eli useimmiten arkipäivien aamu- ja iltapäivän tunteina on nyt ajankohtaista ja tärkeää, perustelee Suur-Uski.
"Tuleva talvi hirvittää"
Oulun Kellon Kiviniemessä omakotitalossa asuva Johan Granholm on seurannut tarkasti omaa sähkönkulutusta. Vaikka hän on saanut vähennettyä kulutusta vuosi vuodelta, tuleva talvi kuitenkin hirvittää.
– Olemme asuneet talossa 12 vuotta. Se on ollut hyvin edullista aikaa, mutta keväällä solmitun uuden sähkösopimuksen myötä sähkön myyntihinta lähes kolminkertaistui, sanoo Granholm.
Granholmin perheen varsinaisessa asuintalossa lämmitettäviä tiloja on 175 neliömetriä. Lisäksi piharakennuksessa on 75 neliömetrin autotalli ja työhuone. Kaikki tilat ovat lämpimänä.
– Viime vuodet olemme pitäneet sisälämpötilana noin 19 asteen tavoitetta. Ja villasukat kuuluvat tietysti talvella vakiovarustukseen, Granholm kertoo.
Taloon muutettaessa kulutus oli lähes 30 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Kolmen ilmalämpöpumpun käytöllä kulutus saatiin laskemaan 25 000 kWh:iin.
– Muutama vuosi sitten lämmitimme taloa erityisen paljon puulla, ja silloin sähkönkulutus oli 19 000 kWh vuodessa.
Sähkön hinta nousee – puulämmityksen suosio kasvaa
Sähkön hinta on ollut aiemmin sähkösopimuksesta riippuen yleensä 5–8 senttiä kilowattitunnilta. Tällä hetkellä esimerkiksi Fortumin kiinteän 24 kuukauden sopimuksessa energian hinta on 40 snt / kWh.
Granholm kertoo, että nyt mietitään entistä enemmän, millä taloa lämmitetään. Aiempina vuosina ilmalämpöpumput ovat pitäneet talon ja tallit lämpiminä. Mutta tulevana talvena palataan ajassa hieman taaksepäin.
Torpasta löytyy oma leivinuuni, joka lämmittää ja myös valmistaa ruokaa perheelle. Vaikka kovalla pakkasella tulisi sähkökatkos, niin talo ei kylmene.
– Huikeaa olla talossa, jossa on leivinuuni. Kun uuni on kuumana, niin ruoka pyritään kypsyttämään siellä. Alamme käyttämään nyt puulämmitystä entistä enemmän.
Mutta polttopuihinkin kohdistuu nyt erittäin kova kysyntä energian hinnan noustessa. Tilannetta kärjistää myös puun tuonnin loppuminen Venäjältä.
– Normitalvena puuta on kulunut noin kaksi kuutiota. Tänä kesänä olemme tilanneet ensimmäiset kuutiot puuta. Olemme jonossa ja tyytyväisiä vasta sitten, kun vajassa on kuusi kuutiota koivuhalkoja, toteaa Johan Granholm.
Lämmityksen säätö ja sähkönkäytön ennakointi kannattaa
Granholmin perheessä sähkönkulutusta on seurattu jo vuosia. Ennen lämmityskautta lämmitys optimoidaan niin, että esimerkiksi ilmalämpöpumppu ja lattialämmitys eivät ole yhtä aikaa päällä.
– Ensin ilmalämpöpumppu lämmittää, ja vasta sen jälkeen lähtee lattialämmitys eli varaava sähkö päälle. Mutta tänä talvena puu on ensisijainen lämmitysmuoto ja ilmalämpöpumppu sen rinnalla. Lattialämmitys tulee viimeisenä keinona, summaa Granholm.
Mutta kuinka paljon energian hinnan nousu on vaikuttanut esimerkiksi sähköauton käyttöön ja miten taloudessa hoidetaan pyykinpesu?
– Onneksi yösähkölle on edullisempi tariffi. Auto ladataan yöllä ja pyykkiä pyrimme pesemään kello 22 jälkeen. Mutta kyllä auto nielee edelleen aikamoisen annoksen sähkölaskusta, sanoo Granholm.
Mahdollisten sähkökatkosten varalta tallista löytyy myös sähkögeneraattori.
– Siihenkin on varauduttu. Joitakin päiviä pystytään olemaan ilman verkkosähköä, niin ei kuitenkaan jääkaapit sula.
Voisiko energian käytön suhteen tinkiä vielä, vai onko kaikki keinot jo käytetty?
– Varmasti aurinkovoima on meillä seuraava investointi. Oli lähellä, että se olisi saatu jo tänä vuonna. Aurinkokennojen saatavuus oli aika haastavaa, joten päätimme siirtää sitä ainakin vuodella eteenpäin, sanoo Johan Granholm.
Lokakuussa alkaa Astetta alemmas -kampanja, jossa kannustetaan jokaista suomalaista tekemään nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia elämässä. Miltä kampanja kuulostaa?
– Kannatan lämpimästi tällaista kampanjaa. Se on meidän kaikkien kansalaisten mahdollisuus kantaa kortemme kekoon energiansäästössä, toteaa Granholm.
Millä keinoilla aiot säästää sähköä? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 4. syyskuuta klo 23:een saakka.