Istuvan hallituksen viimeinen budjettiriihi saatiin päätökseen torstaina ja samalla hallituksella oli käytännössä viimeinen mahdollisuus tehdä merkittäviä linjauksia ennen kevään eduskuntavaaleja.
Yle kysyi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä talouspolitiikkaa seuraavilta professoreilta, millaisen perinnön Sanna Marinin (sd.) hallitus jättää seuraavalle hallitukselle ja miten he arvioivat kriisivuosien aikana toteutettua politiikkaa.
Kriisien keskellä tehty kalliita kompromisseja
Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta kuvailee Rinteen ja Marinin hallitusten sosiaalipolitiikkaa poikkeuksellisen anteliaaksi aikaisempiin kausiin nähden.
Taustalla ovat poikkeuksellisten aikojen lisäksi hallituskauden alkajaisiksi tehdyt linjaukset.
– Sosiaalipolitiikka on ollut kaikkiaan melko johdonmukaista ja eteenpäin katsovaa, mutta se suuri kysymys, joka on kulman takana, on julkisen talouden kestävyys, Saari sanoo.
Kriisien keskellä valtio on tukenut voimakkaasti niin kansalaisia kuin yrityksiäkin ja samalla valtion velka on kasvanut. Saaren mukaan tämä on ollut perusteltua, mutta samalla menolisäyksiä on tehty ilman järjestelmien uudistamista.
– Kokonaisuutta ei ole pystytty koordinoimaan asianmukaisella tavalla. On tullut päällekkäisyyksiä ja kalliita kompromisseja, jotka voivat olla hankalia jatkossa erityisesti sosiaaliturvapuolella, Saari sanoo.
Esimerkkinä kalliista kompromissista Saari mainitsee viimeisessä budjettiriihessä esitellyn paketin lapsiperheiden tukemisesta, johon kuuluvat varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, ylimääräinen lapsilisäkuukausi ja korotus yksinhuoltajien toimeentulotukeen.
Toisaalta lyhyen aikavälin rahankäyttö on Saaren mukaan perusteltua, jos sillä on kriisien keskellä tulevaisuudenuskoa luova vaikutus.
– Suomalaisille kaikki kuluttajabarometrit antavat hyvin negatiivisia arvoja, eli on hyvin perusteltua luoda jonkinlaista näkymää tulevaan.
Tukitoimissa haettu usein helpointa keinoa
Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo jakaa professori Saaren näkemyksen siitä, että tukipolitiikalle itsessään on ollut tarvetta, mutta kaikki tuet eivät ole osuneet maaliin.
Esimerkkinä Uusitalo mainitsee koronakriisin alkuvaiheessa käytetyt Business Finlandin yritystuet, jotka valittiin keinoksi lähinnä sen takia, että ne pystyttiin ottamaan käyttöön nopeasti. Business Finlandin kautta yrityksille jaettiin rahaa noin miljardin euron edestä.
– Oikeastaan vähän sama tilanne on nyt päätetyissä sähkön hintaan liittyvissä tuissa ja sähkön arvonlisäveron alennuksessa. Hyvä puoli on se, että se on helppo toteuttaa, mutta olisi hyvä jos valmistelussa pystyttäisiin kriisienkin keskellä huolellisemmin kartoittamaan vaihtoehtoja ja ei luvattaisi kansalaisille sellaista tukipolitiikkaa, josta on vaikea perääntyä, Uusitalo sanoo.
Uusitalon mukaan sähkön arvonlisäveron alennus osuu huonosti ja hyödyttää erityisesti määräaikaisten sähkösopimusten piirissä olevia kotitalouksia.
Uusitalo ei ole kuitenkaan kovin huolissaan kriisivuosien aikana kasvaneesta velasta.
– Kaikkein eniten pitää olla huolissaan siitä, että julkinen alijäämä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä näyttää pahalta. Sen huolen pitäisi olla suurempi kuin sen, että akuutin kriisin oloissa velan määrä on kasvanut.
Kriisistä kriisiin
Uusitalon mukaan hallituksen talouspolitiikkaa on leimannut ajautuminen kriisistä kriisiin ja äkillisten tilanteiden hoitaminen, jolloin ei ole ollut mahdollisuuksia varsinaisille talouspoliittisille linjanvedoille.
– Ei silloin kun hallitusta muodostettiin ajateltu, että meille voi tulla epidemia, joka pysäyttää maailmantalouden, sota Euroopassa tai inflaatio, joka on suurempi kuin kukaan meistä töissä olevista taloustieteilijöistä on uransa aikana kokenut.
Hallituksen merkittävimpänä poliittisena päätöksenä Uusitalo pitää oppivelvollisuuden pidentämistä.
– Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan oli pakko reagoida, koronaan oli pakko reagoida. Oppivelvollisuuden pidentäminen oli sellainen uudistus, jonka hallitus teki omista lähtökohdistaan ja toisenlaiset hallitukset eivät olisi välttämättä tehneet.
Professori Saari: Hyvinvointialueille voi olla tiedossa kylmää kyytiä
Hallituksen päätöksistä ehkä kauaskantoisimmat vaikutukset on sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksella.
Sosiaalipolitiikan professori Juho Saaren mukaan sen rahoittaminen on jäänyt puolitiehen.
– Hyvinvointialueiden talous on se kohtalonkysymys. Alueita tehtiin se määrä, mitä tehtiin, ja muutoskustannukset tulevat olemaan melko merkittäviä. Siellä odottavat harmonisointikustannukset ja tietojärjestelmäkustannukset. Hyvinvointialueille on annettu aika niukasti voimavaroja näihin vastaamiseen, Saari sanoo.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Vasta silloin nähdään, miltä näyttää sote-palveluiden uusi todellisuus.
– Kun hyvinvointialueiden budjetit tulevat, niin siellä voi olla aika kylmää kyytiä, Saari sanoo.
Sosiaaliturvan uudistus odottaa tekijäänsä
Saaren mukaan seuraavan hallituksen työlistalla ovat julkisen talouden ongelmiin vastaaminen, hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttaminen ja sosiaaliturvauudistuksen toteuttaminen.
Tällä hallituskaudella sosiaaliturvaa on pohdittu sosiaaliturvan uudistusta valmistelevassa parlamentaarisessa komiteassa, mutta yhteisymmärrystä tulevan uudistuksen suuntaviivoista ei ole löytynyt.
– Jos tavoitteena on ollut sosiaaliturvan yksinkertaistaminen, niin tällä hallituskaudella sitä on monimutkaistettu. Sosiaaliturvakomitealle jää kyllä paljon tehtävää, Saari sanoo.
Alkuvuonna 2020 työnsä aloittaneen komitean toimikausi on päättymässä vuonna 2027.
Professori Uusitalon mukaan seuraavilla hallituksilla ovat edessä Suomen talouden ikuisuusongelmat, joihin kuuluvat väestön ikääntyminen, hoivapalveluiden kasvava tarve ja terveydenhuollon ongelmat.
– Nykyinenkin hallitus teki tiekarttoja siitä, miten julkinen sektori saadaan tasapainoon, mutta jossain vaiheessa nekin asiat pitäisi toteuttaa. Pitäisi tehdä enemmän valintoja siitä, mitä halutaan priorisoida.
Lisää aiheesta:
Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla