Venäjä iski viime perjantaina jälleen uuden vaihteen silmään Eurooppaan kohdistuvassa energiakiristyksessään. Se ei käynnistänyt Saksaan kaasua pumppaavaa Itämeren kaasuputkea suunnitellusti, vaan ilmoitti jälleen uusista turbiiniongelmista Portovajan kaasunpumppausasemalla Viipurinlahdella.
Kaasuputken piti käynnistyä kolmen päivän huoltotauon jälkeen. Sen sijaan venäläinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti jatkavansa katkoa. Nyt se polttaa Portovajaan saapuvaa kaasua niin suurella roihulla ulkoilmassa, että liekitys näkyy Suomen puolelle saakka Virolahdelle.
Saksa ja Euroopan unioni pitävät Itämeren kaasuputken turbiiniongelmia tekosyinä. Niiden mielestä kaasuputken sulkeminen on Venäjän energiakiristystä.
Kolme tapaa kiristää
Samaa mieltä on venäläisen RusEnergy-yhtiön energiamarkkina-asiantuntija Mihail Krutihin. Hänen mukaansa Venäjä käyttää nyt kolmea kiristystapaa saadakseen EU:lta myönnytyksiä Ukrainan politiikassa ja pakotteissa.
– Ensimmäinen tapa on kaasutoimitusten supistaminen vetoamalla erilaisiin tekosyihin, Krutihin sanoo.
Turbiiniongelmat Portovajan pumppausasemalla ovat Krutihinin mukaan tällaisia tekosyitä. Nyt vialliseksi ilmoitettu turbiini oli viimeinen, joka vielä pumppasi kaasua Saksaan noin viidenneksen teholla Itämeren kaasuputken kapasiteetista.
Muut turbiinit Gazprom on poistanut käytöstä vikoihin vedoten jo aiemmin. Kanadassa huollossa olleita muita turbiineita Gazprom ei ole edes suostunut ottamaan takaisin vedoten erilaisiin sopimusteknisiin ongelmiin.
Samalla Gazprom on pyrkinyt löytämään syitä kaasunviennin vähentämiseen myös muiden Venäjältä Eurooppaan kulkevien kaasuputkien kautta.
Puolan kautta kulkevan kaasuputken viennin Gazprom on katkaissut kokonaan vetoamalla vastapakotteisiin. Ukrainassa se yritti vaikeuttaa vientiä nostamalla yllättäen painetta Ukrainaan menevässä putkessa. Tilanne olisi voinut aiheuttaa onnettomuuden Ukrainan kaasuputkistossa ja kaasunviennin katkeamisen.
Paniikin lietsominen
Toinen tapa, jolla Venäjä kiristää Eurooppaa on Krutihinin mukaan paniikin lietsominen talven kaasupulasta. Tässä sillä on apuna laaja avustajakunta Euroopassa, joka levittää Venäjän viestiä joko tietämättään tai tietoisesti.
– Euroopassa levitetään nyt paniikinomaisia ilmoituksia, että talvella palellaan ja kaasua ei riitä, teollisuus pysähtyy ja bruttokansantuote romahtaa, Krutihin sanoo.
Viimeksi sunnuntaina italialainen oikeistopoliitikko Matteo Salvini kehotti Eurooppaa harkitsemaan uudelleen Venäjän pakotteita, koska ne vahingoittavat enemmän Eurooppaa kuin Venäjää. Salvinin Pohjoisen liitto -puoluetta on syytetty tiiviistä suhteista Venäjään.
Krutihinin mukaan paniikinlevittäjät Euroopassa ovat joko Venäjän vaikuttaja-agentteja tai yksinkertaisesti eivät ymmärrä asioita. Hän vakuuttaa, että kaasua riittää Euroopassa myös talvella.
– Vaikeuksia tulee olemaan, mutta kaasu ei lopu.
Kaasua riittää Saksassa
Erityisesti Euroopassa on huolestuttanut Saksan kaasutilanne talvella. Krutihin huomauttaa, että Saksan kaasuvarastot ovat täyttymässä noin kuukausi etuajassa. Syyskuun alussa niiden täyttöaste oli jo 85 prosenttia, kun odotettiin vain 75 prosentin täyttöastetta. Kaasuvarastojen 95 prosentin täyttöaste ennen talvea näyttää erittäin todennäköiseltä tavoitteelta.
Talvilämmityskauteen Saksa siirtyy siis kaasuvarastot piripinnassa.
Vuoden loppuun mennessä Saksa on myös saamassa käyttöönsä ensimmäisen nesteytetyn lng-kaasun terminaalin Wilhelmshaveniin Pohjanmeren rannikolle. Se riittää yksin tyydyttämään noin kahdeksan prosenttia Saksan koko kaasuntarpeesta.
Saksa on jo myös nyt vähentänyt kaasunkäyttöään noin 15 prosenttia, ja käyttö luultavasti vähenee lisää, kun kaasun hinta nousee myös pitkiä kiinteähintaisia sopimuksia tehneille kuluttajille.
Tämän lisäksi Saksa tuo kaasua täydellä teholla Alankomaista, jossa on useita lng-terminaaleja. Saksa tuottaa myös itse noin 10 prosenttia kaasuntarpeestaan
Keinottelua kaasumarkkinoilla
Kolmas tapa, jolla Venäjä kiristää Eurooppaa näkyy kaasupörsseissä, joissa tehdään kauppoja tulevaisuuden kaasutoimituksista. Krutihinin mukaan Venäjän lietsoma paniikki näkyy siellä hintojen perusteettomana nousuna.
– Vain noin 20 prosenttia kaupoista tekevät todelliset kaasun ostajat ja myyjät. Noin 80 prosenttia kaupoista on puhdasta keinottelua rahoitusmarkkinoilla, Krutihin sanoo.
Keinottelijat saavat jatkuvasti vettä myllyynsä Gaspromin tasaisin väliajoin tulevista ilmoituksista, jotka koskevat kaasunviennin rajoituksia Eurooppaan. Ne pitävät yllä jännitystä markkinoilla ja lietsovat keinottelua kaasun hinnalla.
Viimeksi tästä saatiin osoitus, kun kaasufutuurien hinnat lähtivät kovaan nousuun maanantaina sen jälkeen, kun Gazprom oli ilmoittanut myöhään perjantaina, että Itämeren kaasuputki ei käynnisty suunnitellusti.
Kiristys ei onnistu
Krutihin ei usko, että Venäjän kiristys johtaa tuloksiin.
– Kukaan ei kiirehdi Moskovaan lupaamaan pakotteiden poistamista tai Ukrainan tuen lopettamista.
Tulos saattaa sen sijaan olla päinvastainen kuin Venäjä toivoisi: EU vain nopeuttaa siirtymistään pois Venäjän tarjoamasta fossiilienergiasta.
– Energiayhtiöt ja jopa fossiilista energiaa tuottavat yhtiöt siirtyvät nyt entistäkin nopeammin käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Esimerkiksi vedyn käyttöön liittyvät hankkeet etenevät nyt niin nopeasti, että aikaisemmin emme uskoneet sen olevan edes mahdollista, Krutihin sanoo.
Vetytaloutta Suomessa edistävän Suomen vetyklusterin seurantaryhmän jäsen Matti Malkamäki on samaa mieltä.
– Kyllähän se selkeästi on nopeuttanut siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. Nyt kasvaa ymmärrys siitä, mitä pitää tehdä, että huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus lisääntyvät, Malkamäki korostaa.