Yhä useampi armeijan käynyt reserviläinen siirtyy tällä hetkellä siviilipalvelukseen. Merkittävin syy tähän on helmikuun lopussa alkanut sota Ukrainassa.
Siirtoon vaadittavaan täydennyspalvelukseen tuli Suomessa vuonna 2021 reilut 460 hakemusta, mutta tänä vuonna luku on noussut jo 3300:een.
Kiinnostus siviilipalvelukseen siirtymiseen oli kasvussa jo vuodenvaihteessa, mutta todellinen hakemustulva tuli puolustusvoimien aluetoimistoihin vasta maaliskuussa.
Tuolloin täydennyspalvelukseen ilmoittautui lähes tuhat reserviläistä.
Myös kyselyt ja muut yhteydenotot kasvoivat merkittävästi, minkä johdosta asioita hoitava siviilipalveluskeskus päivitti täydennyspalveluksesta kertovat sivunsa.
Tarkkoja syitä reserviläisten siviilipalveluksen suosion rajuun kasvuun ei kuitenkaan tiedetä, koska täydennyspalvelukseen hakeutuminen on kaikilla vakaumukseen perustuva valinta eikä hakijan motiiveja kysytä.
Ukrainan sodan vaikutus on kuitenkin ilmeinen, sanoo siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen siviilipalveluskeskuksesta.
Hän arvioi, että Euroopassa käytävä sota on saanut osan armeijan käyneistä miettimään omaa paikkaansa mahdollisessa sota- tai poikkeustilanteessa.
– Mahdollisesti siinä vaiheessa moni on miettinyt sitäkin, että onko minun vakaumukseni enää sellainen kuin asepalvelusta suorittaessa, Reijonen sanoo.
Koulutusten määrä kolminkertaistettu
Täydennyspalveluskoulutusten määräkin on lisääntynyt.
Aiemmin niitä on ollut kymmenen vuodessa, mutta vuonna 2022 koulutuksia on eri puolilla Suomea kaikkiaan kolmekymmentä. Samalla tahdilla on tarkoitus jatkaa myös lähivuosina.
Esimerkiksi Kokkolassa viisi päivää kestävä täydennyspalvelusjakso järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Siihen osallistuu vajaat kolmekymmentä henkilöä.
Suomen puolustusvalmius on hyvä
Mikko Reijonen arvioi, että kasvavat luvut eivät vaaranna Suomen puolustusta
– Suomen reservin koko on noin 900 000 henkilöä, joten pieni määrä tässä on kyseessä. Täytyy myös muistaa, että täydennyspalvelusvelvollisille annetaan erittäin hyvä viikon mittainen koulutus. Sen turvin he saavat valmiuksia toimia arjen kriiseissä ja ovat myös määrättävissä poikkeusoloissa erilaisiin tehtäviin.
Saman näkemyksen jakaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi Puolustusvoimista.
Nurmi pitää ihmisten käyttäytymistä varsin luonnollisena Ukrainan sodan seurauksena, sillä varsin lähelle tulevaan kriisiin ihmiset reagoivat monella tavalla.
– Puolustusvoimissa emme kuitenkaan ole huolissaan tilanteesta. Vaikka reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien määrä onkin kasvanut, luvut pitää suhteuttaa reservin kokoon ja sodan ajan joukkoihin. Niihin verrattuna luvut ovat vielä pieniä.
Nurmi kuitenkin muistuttaa, että siviilipalveluksen aiemmin suorittaneilla olisi myös halukkuutta siirtyä Puolustusvoimien reserviin. Sitä lainsäädäntö ei kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.
– Puolustusvoimiin on tullut asiasta paljon yhteydenottoja. Parlamentaarinen asepalveluskomitea käsitteli tätä asiaa noin vuosi sitten ja siellä oli esillä vaihtoehto, joka mahdollistaisi jatkossa siviilipalveluksen suorittaneen siirtymisen reserviin täydennyskoulutuksen jälkeen.
Suomalaisten puolustustahto on kova
Myös vapaaehtoinen maanpuolustus on kasvattanut suosiotaan ja maanpuolustustahto Suomessa on ennätyskorkealla. Tämänkin vuoksi turvallisuus on hyvällä mallilla.
Puolustusvoimissa on huomioitu tyytyväisyydellä reserviläisten innokkuus.
– Erilaiset reserviläisjärjestöjen ja erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia edistävien kurssien osallistujamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Myös naisten ja nuorten kiinnostus on kovaa, on kyse sitten sotilaallisesta koulutuksesta tai yksilön varautumisesta kriisitilanteeseen, sanoo eversti Jukka Nurmi.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 8. syyskuuta kello 23 asti.
Lue lisää: