Elokuussa Münchenin EM-kisoista hopeaa napannut Kristiina Mäkelä kertoo olleensa aikamoisessa pyörityksessä kisojen jälkeen. Hopeamitalia hän on kuljettanut käsilaukussa.
– Sen mä olen tässä nyt oppinut, että sitä kannattaa nyt pitää mukana, koska se on yleensä se ensimmäinen kysymys, että noh, onko se mukana, Mäkelä nauraa.
Kesän isoimmat kisat ovat takana. Viime viikonlopun vaatimaton tulos Suomi-Ruotsi maaottelussa johtui sairastumisesta. Lähellä oli, että kisa jää kokonaan väliin.
– Keskiviikkona tuli sen verran kova tauti päälle, että mietittiin hetken aikaa, että pitäisikö varahenkilö etsiä paikalle.
Kun koronatesti oli negatiivinen ja antibiootit alkoivat toimia, Mäkelä päätti lähteä mukaan. Hän tiesi olevansa kipeänäkin kolmentoista ja puolen metrin loikkaaja ja sellaista varahenkilöä olisi vaikea pikaisesti löytää.
Suomi-Ruotsi maaottelussa Suomi ottikin kolmiloikassa kaksoisvoiton, kun Mäkelä tuli toiseksi ja Senni Salminen voitti kisan.
Hulinan keskeltä Kauhavalle rauhoittumaan
Mäkelä on kotoisin Orimattilasta ja kaupunkilaistyttö, mutta isovanhemmat ovat maalta ja maaseutu on kiehtonut häntä aina.
Mäkelä on valmistunut maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatiksi pääaineena kotieläintiede.
Nykyisin hän mielellään matkustaa opiskelukaverinsa maatilalle Kauhavalle kyläilemään. Lampaita rapsuttaessa ja lehmiä lypsäessä kuulemma maadoittuu hyvin esimerkiksi kilpailurupeaman jälkeen.
Lehmät ovat olleet rakkaita kavereita myös lapsuudessa. Mäkelä kertoo, että kun hän ei päässyt lapsena hevosilla ratsastamaan, ratsuiksi otettiin maitotilalla asuvan ystävän kanssa hiehot.
– Siinä oli semmonen puinen syöttökaukalo ja sitä vasten kivuttiin selkään. Ensin mentiin rodeoo ja sitten loppukesästä mentiin ihan nätisti.
Puoli seitsemän -lähetyksessä nähtiin myös valokuva, jossa alakouluikäinen Mäkelä istuu lehmän selässä.
– Kävi niin, että joka kerta kun me mentiin sinne aitauksen viereen, niin ne [lehmät] juoksi sieltä toisesta päästä aitausta meitä moikkaamaan. Siitä tuli joku jäätävä bondaus myös niin, että se oli myös niille mielekästä. Kyllähän me niitä muutenkin hoidettiin ja ruokittiin, Mäkelä muistelee.
Sen verran maatalousala vielä kiinnostaa, että opiskeluja on joskus tarkoitus jatkaa.
– Agronomin arvon mä haluan kyllä vielä opiskella, mutta myös tämä urheilu avaa aika paljon ovia .Että se mikä se tulee [urheilu-uran jälkeen] olemaan se mun ammatti, niin sen aika näyttää.
Katso koko Puoli seitsemän -ohjelma tästä:
** **(Ohjelma sisältää urheilumateriaalia, johon liittyvien rajoitusten vuoksi lähetys on katsottavissa vain Suomessa.)
Korjaus 7.9.2022: Vaihdettu otsikosta sana mullikka lehmäksi