Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskeleva 25-vuotias Emmi Lainpelto valmistuu parin vuoden päästä tietojenkäsittelyn tradenomiksi.
Hän vaihtoi alaa kesken opintojen, joten takana on jo neljä vuotta opiskelua. Opintolainaa on kertynyt reilut 20 000 euroa.
– Korkojen nousu yhdessä hintojen nousun kanssa on haastavaa opiskelijalle. Ja kyllähän se jännittää, miten korkotason nousu tulee näkymään oman opintolainan takaisinmaksussa.
Lainpelto on tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan SAMOKin puheenjohtaja ja on pohtinut, miten opiskelijat reagoivat nouseviin korkoihin.
– Opintolainaa saatetaan nostaa vähemmän. Silloin olisi enemmän opiskelijoita, joiden taloudellinen tilanne on heikko opiskeluaikana.
Opintolainojen yleisimpänä viitekorkona käytetty vuoden euribor on syyskuussa kivunnut jo yli kahteen prosenttiin.
Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen kuitenkin rauhoittelee, että opintolainan koron nousu 0–0,5 prosentista 2–2,5 prosenttiin ei vielä ole katastrofi.
– Mutta kukaan ei voi tietää, kuinka pitkään korkojen nousu jatkuu ja, mikä on korkotaso tulevaisuudessa.
Valtion maksama korkokatto takaisi, ettei opiskelija joudu kantamaan koronnousun riskiä yksin
Opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Nopean kasvun taustalla on pitkään jatkuneen ennätysmatalan korkotason lisäksi opintotuen muuttaminen lainapainotteiseksi vuonna 2017.
Tämän takia yhä useampi opiskelija on joutunut ottamaan entistä suurempia opintolainoja rahoittaakseen opintonsa. Niiden takaisinmaksu voi korkojen noustessa vaikeutua, jos ei esimerkiksi työllisty heti valmistumisen jälkeen tai on ottanut ison asuntolainan.
Kelan Ilpo Lahtinen toivookin lainsäätäjältä toimia, joilla turvataan lainapainotteisen opintukijärjestelmän toimivuus myös korkeampien korkojen aikana.
– Uskoisin, että olisi mahdollista sopia pankkien kanssa korkokatosta tai muusta korkosuojauksesta, jonka kustannukset valtio luonnollisesti maksaisi. Näin opiskelijat eivät joudu sekä rahoittamaan toimeentuloaan velkarahalla että kantamaan korkojen nousuun liittyviä riskejä yksinään.
Korkokatolla asetettaisiin lainan korolle yläraja, jota suurempaa korkoa opintolaina-asiakas ei maksaisi, vaikka viitekorko nousisi.
Lahtinen sanoo, että kaikkein paras tapa suojata opintovelallisia koronnousulta olisi pienentää opintolainan osuutta opintotuesta ja suurentaa opintorahaa.
– Mutta valtion kassasta tuskin lähiaikoina löytyy sellaisia rahoja. Uskoisin, että korkokatolla tai muilla korkosuojausmenetelmillä tämä lainapainotteinen opintotukijärjestelmä voitaisiin todennäköisesti turvata pienemmillä kustannuksilla.
Opiskelijajärjestöt kannattavat korkosuojaa opintolainoihin
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on ehdottanut korkokattoa tai vastaavaa korkosuojaa opintolainoihin.
– Valtion säätämä ja tarjoama korkokatto on yksi vaihtoehto, mutta myös korkoavustuksena tai verotuksen kautta tarjottava tuki korkeaksi nousevista koroista selviämiseen on mahdollinen. Keskeistä meistä on, että korkoriski ei jää yksin opiskelijoiden kannettavaksi vaan yhteiskunta ottaa osan vastuusta, SYL:n hallituksessa toimeentuloasioista vastaava Tiina Pajukari sanoo.
– Osalla opiskelijoista on tukiverkko, joka saattaa tukea opiskelijaa taloudellisesti, mikä vähentää opintolainan käytön tarvetta. Heille, joilla ei tällaista ole, kouluttautumisen taloudelliset riskit voivat kasvaa huomattaviksi. He saattavat pelätä velan ottamista varsinkin, jos korot nousevat pitkäksi ajaksi. Tässä korkokatto tai vastaava korkosuoja auttaisi.
Myös Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on jo pitkään ajanut korkokattoa tai muita vastaavia turvaelementtejä suojaamaan opiskelijoita korkoriskeiltä.
Pankit: valtion kustantama opintolainojen korkosuojaus ainakin teoriassa mahdollista
Pankeissa suhtaudutaan varovasti ehdotukseen opintolainojen korkokatosta.
– Kun tulee merkittäviä muutoksia korkotasoon tai opiskelijoiden kustannuksiin ja mietitään opiskelijoiden tuki- ja turvaratkaisuja, tulisi arvioida sekä uudistusten hyötyjä että kustannuksia. Korkokatto voisi ainakin teoriassa olla yksi ratkaisu, OP Ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta vastaava johtaja Hanna Heinonen sanoo.
– Mutta nykyinen asuntolainoissa käytetty korkokatto ei ainakaan sellaisenaan sovi opintolainaan sen erityispiirteiden vuoksi. Korkokaton hintaan vaikuttavat lainamäärä ja laina-aika. Opintolainassa haasteellista on se, että lainan lopullinen määrä ja laina-aika eivät ole myöntöhetkellä tiedossa.
Heinosen mukaan opintolainan korkokatto vaatisi selvittelyjä, jotta nähtäisiin, onko se käytännössä mahdollista toteuttaa.
Nordean henkilöasiakaspalvelusta vastaava liiketoimintajohtaja Janne Karjalainen on samoilla linjoilla.
– Emme sulje pois mahdollisuutta opintolainan korkokatosta mutta pitäisi yhdessä harkita ja tutkia, kuinka se voitaisiin toteuttaa. Pitäisi miettiä, mikä olisi se toimivin mekanismi, joka palvelisi tätä tarkoitusta, mitä nyt tavoitellaan. Kannattaisi myös selvittää, onko tällaista mekanismia ylipäätään mahdollista ja järkevää rakentaa.
Kohonnut korkotaso kasvattaa opintovelan takaisinmaksukuluja
Kelan Lahtinen muistuttaa, että korkotason nousu vaikuttaa kahdella tapaa takaisin maksettavan velan määrään.
Ensinnäkin opintolainan takaisinmaksun aikana opintovelallisen on itse maksettava korot lainan lyhennysten lisäksi. Jos korot nousevat ja jäävät korkealle tasolle, opintolainan hoitokulut kasvavat merkittävästi.
– Jos opintolainaa on esimerkiksi 30 000 euroa, korkotason jokainen yhden prosenttiyksikön nousu lisää takaisinmaksukuluja 25 eurolla kuukaudessa. Neljän prosentin nousu korossa kasvattaisi kuluja sata euroa kuukaudessa. Se on jo iso raha pienituloiselle, Lahtinen toteaa.
– On eri asia maksaa opintolainaa juristin, lääkärin, insinöörin tai ekonomin 5 000–10 000 euron kuukausipalkasta, kuin lastentarhanopettajan, kirjastonhoitajan tai sosiaalityöntekijän 2 500–3 500 euron kuukausipalkasta.
Korkojen nousu kasvattaa velkaa jo opiskeluaikana
Opintolainojen erityispiirre on korkojen niin sanottu pääomittaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että pankki lisää opintolainaa nostavan opiskelijan erääntyvät korot automaattisesti kaksi kertaa vuodessa lainapääomaan eli lainasummaan.
Korkojen nousu siis kasvattaa aikanaan takaisin maksettavaa velkaa jo opiskeluaikana merkittävästi.
Lahtinen ottaa esimerkiksi 31 200 euron opintolainan, joka on suurin määrä, jonka yliopisto-opiskelija voi kaikkiaan nostaa, jos hän opiskelee ylempää korkeakoulututkintoa
– Jos opintolainan korko on 0,5 prosenttia, niin pääomitettu korko kasvattaa takaisin maksettavaa lainaa 560 eurolla 31 760 euroon. Jos korko on 2,5 prosenttia, pääomitettua korkoa tulee lisää 2 900 euroa ja lopullinen velkasumma on 34 100 euroa. Jos korko nousee viiteen prosenttiin, takaisin maksettavaa velkaa kertyy opintojen aikana lisää 6 100 euroa eli lainasumma kasvaa 37 300 euroon.
Lahtinen kuitenkin muistuttaa, että esimerkin opiskelija voi saada opintolainahyvitystä enimmillään 6 200 euroa, jos selvittää tutkintonsa määräajassa.
Katso: Korkeakoulutettuja halutaan houkutella Itä-Suomeen opintolainojen hyvityksellä