CANNES Ranskan Rivieralla, Cannesissa, aivan hiekkarannan vieressä rakennetaan satelliitteja. Alun perin lentoveneiden kokoonpanohallista kasvaneessa, nyt Thales Alenia Space -yhtiölle kuuluvassa suuressa teollisuuskompleksissa on parhaillaan tekeillä myös uusi eurooppalainen sääsatelliitti. Se esiteltiin julkisuudelle nyt keskiviikkona.
Uusi Meteosat on vaikuttavan näköinen kuutio. Se on yli viisi metriä pitkä ja hieman alle kolme metriä halkaisijaltaan oleva laatikko, joka on päällystetty mustalla, mattomaisella lämpösuojakerroksella.
Sen "yläpäästä" sojottaa ulospäin valkoinen torvi, joka on itse asiassa pieni avaruusteleskooppi, joka tulee katsomaan kohti maapalloa. Kameralaitteisto kuvaa koko maapalloa ja erityisesti Eurooppaa valon 16 eri aallonpituudella.
Torven alla on neljä linssiä, joiden tehtävänä on laskea ukkosmyrskyjen salamoita – ne kertovat rajuilmojen vaarallisuuden ja sijainnin erittäin tarkasti.
Kun satelliitti ratsastaa kohti avaruutta tämän vuoden lopussa Ariane 5 -raketin nokassa, on sen massa noin 3800 kiloa. Kiertoradalle päästyään se sijoitetaan päiväntasaajan päälle noin 36 000 kilometrin päähän Maasta paikkaan, missä sen kiertoaika on täsmälleen vuorokauden.
Asemapaikaltaan se pystyy valvomaan Eurooppaa uhkaavia sääilmiöitä jatkuvasti.
Varoitus myrskystä etukäteen
Eurooppalaiset sääennustajat ovat saaneet apua taivaalta 1970-luvun lopulta alkaen, kun ensimmäinen Meteosat lähetettiin avaruuteen. Niitä lähetettiin avaruuteen seitsemän, myös muualle kuin Euroopan päälle.
2000-luvun alusta alkaen vanhat Meteosatit korvattiin toisen sukupolven Meteosateilla, ja nyt on vuorossa niiden korvaaminen kolmannen sukupolven satelliiteilla. Näiden oletetaan olevan käytössä kahden vuosikymmenen ajan.
Kolmas sukupolvi tuo mukanaan suuria parannuksia. Kuvia saadaan nopeammin, ne ovat yksityiskohtaisempia ja pitävät sisällään paljon enemmän tietoa. Salamailmaisin pystyy näkemään yksittäiset salamat ja varoittamaan niiden perusteella vaarallisista sääalueista jo ennen kuin ne muodostuvat todella vaarallisiksi.
Salamoita havaitaan myös maanpäälisin laittein, mutta satelliitin laskuri näkee salamat pilvien sisältäkin, ja sen kuvakenttä kattaa myös valtameret.
Myös Ylen meteorologit odottavat uutta satelliittia innoissaan.
– Yksi etu MTG-satelliiteissa on lähes reaaliaikainen seuranta, kertoo Jesse Heikkilä.
Heikkilän mukaan tämän tuoma hyöty korostuu etenkin kesäisissä ukkostilanteissa, kun ukkosia enteileviä konvektiopilviä alkaa muodostua.
- Tarkoilla havainnoilla voidaan myös määritellä suoraan mikä simulaatioilla tuotetuista, hieman eri lähtöarvoista saaduista säämalleista näyttää toteutuvan.
Esimerkiksi nyt elokuussa Suomessa sään ennustaminen on ollut vaikeaa, koska vuorokauden päähän ulottuvat ennusteet ovat eronneet paljon toisistaan.
– Yleensä se näkyy siinä, että sadealue on toisella mallilla vaikkapa Etelä-Savon päällä ja toisella mallilla Uudenmaan tai Varsinais-Suomen päällä. Eroja voi olla myös kosteudessa tai lämpötilassa - vertailtavia parametreja säämalleilla on kymmeniä ellei satoja.
Satelliitin tekemisessä mukana ollut Ranskan ilmatieteen laitoksen Meteo Francen tutkija Herve Roquet arveli Ylelle satelliitin esittelytilaisuudessa, että uuden Meteosatin avulla vaarallisista sääilmiöistä saadaan ennakkovaroitus noin kahta tuntia aikaisemmin kuin nyt.
– Esimerkiksi viime viikolla Korsikalla tai kesällä olleissa tuhoisissa tulvissa tämä aikaisempi tieto olisi ollut tarpeen, jotta ihmisiä olisi voitu evakuoida ja omaisuutta suojata aikaisemmin.
Roquet muistuttaa, että jo yksi tällainen aikaisempi varoitus nopeasti kehittyvästä, vaarallisesta myrskystä saattaa maksaa koko satelliittihankkeen kustannukset takaisin.
Uusia Meteosateja tehdään kaikkiaan neljä, jotka laukaistaan säännöllisin väliajoin avaruuteen. Näin ne pystyvät varmasti jatkuvaan, säännölliseen toimintaan.
Hintalapussa on noin neljä miljardia euroa, kun mukaan lasketaan satelliittien laukaisut ja käyttö.
Toinen satelliitti tekee 4D-kuvan ilmakehästä
Nyt valmistunut Meteosat on virallisesti nimeltään MTG-I1, eli Kolmannen sukupolven Meteosatin kuvaajasatelliitti numero 1.
Sitä on suunniteltu ja valmistettu 12 vuoden ajan. Ei ihme, että työstä vastanneen Thales Alenia Space -yhtiön projektipäällikkö Pierre Armand on tyytyväinen nähdessään satelliitin lähes valmiina.
– Kiinnitämme vielä aurinkopaneelit satelliittiin, ja sen jälkeen se voidaan kuljettaa laukaisupaikalle.
Laukaisu tapahtuu Ariane 5 -kantoraketilla Kouroun avaruuskeskuksesta Etelä-Amerikasta vielä tämän vuoden lopussa.
– Huokaisen helpotuksesta vasta sitten, kun näen satelliitin raketin sisällä ja kun se nousee kohti taivasta.
Näiden "kuvaajasatelliittien" lisäksi on tekeillä "skannaava satelliitti", eli MTG-S, joista ensimmäinen lähetetään nyt valmistuvan satelliitin seuraksi kahden vuoden päästä.
Skannaaja näyttää samanlaiselta, mutta kameran ja salamailmaisimen paikalla on laite, jonka avulla pystytään muodostamaan kolmiulotteinen kuva ilmakehästä. Se pystyy ikään kuin siivuttamaan ilmakehän parin kilometrin palasiksi ja kuvaamaan jokaisen siivun erikseen.
Herve Roquet sanoo, että kyseessä on itse asiassa 4D-malli ilmakehästä, koska kolmiulotteisen kuvan lisäksi mukana on aikaulottuvuus: tilannetta voidaan seurata jatkuvasti.
Apua! Liikaa tietoa?
Kun uusi satelliitti on toiminnassa, se tuottaa kuvan koko maapallosta kerran kymmenessä minuutissa ja lähikuvan Euroopasta 2,5 minuutissa. Skannaajasatelliitti tekee aikanaan läpileikkauksensa viiden minuutin välein.
Kaikkiaan uusi Meteosat tuottaa noin 50 kertaa enemmän tietoa kuin nykyinen Meteosat. Se saa aikaan myös päänvaivaa.
Meteosateja operoiva Euroopan sääsatelliittiorganisaatio Eumetsat onkin valmistautunut tietotulvaan jo ennalta.
Eumetsatin MTG-projektipäällikkö Alexander Schmid kertookin, että tietojärjestelmiä on kehitetty samaan aikaan kun satelliittia on tehty, ja että järjestön jäsenmaiden ilmatieteen laitoksia on valmennettu ottamaan valtavasti lisääntyvä tietomäärä käyttöön.
– Lisäksi hyppäys uuteen sukupolveen tapahtuu rauhallisesti. Ensin testaamme satelliitin toimintaa avaruudessa, sitten säädämme sen havainnot vastaamaan nykyisen Meteosatin havaintoja ja vasta sen jälkeen kun satelliitit ovat toimineet vähän aikaa samanaikaisesti, siirrämme vanhan satelliitin eläkkeelle.
Vaikka ensimmäiset kuvansa nyt vielä Cannesin puhdastilassa oleva satelliitti lähettää jo muutaman kuukauden kuluttua, on laite täydessä vastuussa Euroopan säähavainnoista vasta parin vuoden kuluttua.
