Sisustusalan Habitare-messuilla käy kuhina jo ensimmäisistä tunneista lähtien. Helsingin Messukeskuksen halleissa pörräävä väki on selvästi kärsinyt messuvajeesta. Kahden vuoden koronatauon jälkeen sohvien koeistuminen, materiaalien hypistely ja uusien designesineiden ihastelu tuntuu luksukselta. Ikään kuin pitkä tauko olisi puhaltanut uutta pontta 1970-luvulta lähtien järjestettyyn tapahtumaan.
Korona ei iskenyt sisustusalaan niin pahasti kuin moneen muuhun. Kodeissa vietettiin tavallista enemmän aikaa, työskenneltiin, käytiin koulua, urheiltiin ja levättiin. Ja tietysti sairastettiin. Ihmiset alkoivat pohtia sekä sitä, miltä koti näyttää, että sitä, miten se toimii.
– Kun rahaa ei voinut satsata matkustamiseen, ravintoloihin ja sen sellaiseen, niin sitä käytettiin sisustamiseen. Sisustaminen niin sanotusti trendasi korona-aikana, sanoo kotimaisia designvalaisimia tuottavan Secto Designin toimitusjohtaja Emma Frenzel.
Korona-aikana tutuksi tullut kotoilu saa nyt jatkoa, tahdoimme tai emme. Inflaatio kutistaa palkkapussia, ja sähkön hinta huitelee pilvissä. Samaan aikaan illat pimenevät ja päivät lyhenevät. Lamput syttyvät.
Valaisinten valmistajalle sota Euroopassa on kuitenkin uudenlainen kriisi. Frenzelin mukaan logistiikan kanssa on jo ollut paljon säätöä. Yrityksen tuotteista menee suuri osa vientiin.
Secton valaisimet tehdään kotimaisesta koivusta. Venäjä on ollut suuri koivun tuojamaa, ja nyt samoista suomalaisista materiaaleista kilpailee iso joukko yrityksiä, jotka ennen käyttivät venäläistä puuta.
Hyvä valaisin ei kiusaa käyttäjää
Emma Frenzel ja Himmee-yritystä vetävä muotoilija Timo Niskanen ovat samaa mieltä siitä, millainen on paras valaisin. Se on lamppu oikeassa käyttötarkoituksessaan, valaisin paikallaan.
Nykyään kotien tiloja valaistaankin useilla pienillä valaisimilla yhden suuremman lampun sijaan.
Molemmat ovat yhtä mieltä myös siitä, mitä valaisin ei missään nimessä saa tehdä.
– Häikäisy on kaikkein pahin asia valaisimessa, mitä voi olla, Niskanen toteaa.
– Valaisimesta voi tulla kiusahäikäisyä, joka on häiritsevää ja epämiellyttävää. Pahin on estohäikäisy. Tästä jälkimmäisestä monella on kokemusta tien päältä, kun vastaantulevan auton valot sokaisevat.
Himmee valmistaa designvalaisimia Secton tavoin lähinnä luonnonmateriaaleista. Muovia käytetään niin vähän kuin mahdollista. Himmeen tunnetuin tuote lienee puujalalla seisova pöytävalaisin Toad. Kieppimäinen Loop on päässyt jopa New Yorkin modernin taiteen museon kauppaan.
Niskasen mielestä valaisimissa saisi olla aina jokin juju. Kun jalkalamppu Filly alkoi suunnittelijan perheen mielestä näyttää keppihevoselta, siihen lisättiin pienet korvat. Korvat ovat niin tyylitellyt, ettei niitä ehkä miellä hevosen korviksi, mutta pieni lisä tuo valaisimeen sopivan twistin, jujun, jolla se erottuu muista metallivarjostimella varustetuista jalkalampuista.
Himmeen uusin materiaali-innovaatio on keramiikka. Käsityönä savesta valamalla valmistettava Circus-valaisin syntyi alun perin Suomen Brysselin EU-lähetystöön. Lähetystössä valaisin kimalteli kultaa, mutta koteihin tarkoitettu Cirkus on maanläheisempi. Leikkisän valaisimen voi ripustaa seinälle tai kattoon.
Miellyttävän valaistuksen saa aikaan myös pienellä budjetilla
Suomalaisen designvalaisimen hinta on yleensä useista sadoista jopa tuhansiin euroihin. Jos ottaa huomioon, että hyvin suunniteltua valaisinta käytetään pitkään ja se jopa periytyy seuraaville sukupolville, hinta tietenkin tasaantuu. Monelle voi silti olla mahdotonta sijoittaa vaikkapa jalkalamppuun neljäsataa euroa tuhansista puhumattakaan.
Timo Niskasen mielestä valo ei kuitenkaan ole vain varakkaan oikeus. Hyvällä suunnittelulla pääsee pitkälle edullisemmillakin valasimilla.
– Monesti kyse on enemmänkin luovuudesta ja sisustussilmästä. Se kannattaa muistaa, että samassa tilassa ei sekoittaisi monen väristä valoa, Niskanen muistuttaa.
Muista sammuttaa valot!
Secton toimitusjohtaja Emma Frenzel arvioi, että kiinnostus kotien valaistussuunnitteluun on noussut erityisesti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Siitä on tullut asia, johon halutaan panostaa aikaa ja rahaa.
Valaisimissa näkyvät samat trendit kuin muussakin sisustuksessa.
Himmee-yhtiön Timo Niskasen mukaan laadukkaita materiaaleja on alettu arvostaa ja kertakäyttökulutuksesta pyritään pois. Kun valaisimesta tulee pitkäikäinen kodin esine, kuluttaja haluaa tietää myös, kuka sen on tehnyt ja millainen tarina sen takana on. Valmistusprosessin läpinäkyvyys on sekin tärkeää.
Led-valot ovat tuoneet valaistukseen paljon uusia mahdollisuuksia. Paitsi, että ledit kuluttavat vähemmän kuin hehkulamput tai halogeenit, niiden ja katkaisimen väliin ei tarvita enää erillistä himmennintä, jos haluaa säätää valojen voimakkuutta.
Valaisimilta halutaan nyt myös monikäyttöisyyttä. Esimerkiksi suomalainen Innolux valmistaa lamppuja, jotka ovat sekä tavallisia valaisimia että kirkasvalolamppuja.
Sähkön hinnan heilahtelut ja hurjat lukemat sähkölaskuissa on saanut valojensammuttelijat taas liikkeelle. Kotien valaistuksen on laskettu olevan noin 10 prosenttia koko talouden kulutuksesta. Nämä laskelmat tosin on tehty ennen led-valojen tuloa. Ledien avulla valaistuskulujen sanotaan vähenevän parisenkymmentä prosenttia.
Siitä huolimatta turhaan palava valo kuluttaa turhaan.
Frenzel ja Niskanen kertovat videolla, miksi valot kannattaa napsauttaa pois päältä.
Katso myös:
Kulttuuricokctail Live: Suomalainen muotoilu tarvitsee uusia tähtiä