Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
TUKHOLMA Ruotsissa jokainen vähänkään uutisia seuraava tietää Mats Knutsonin.
Hän on yleisradioyhtiö SVT:n uutisten poliittinen kommentaattori, joka näin vaalien alla tulkitsee vaalitaisteluasetelmia harva se ilta. Hän on myös vaali-illan tuloslähetyksen keskeinen hahmo eli Ruotsin Tarmo Ropponen, joka selitti takavuosina vaalitulosta Ylen vaalilähetyksissä.
Tässä hänen vinkkinsä siihen, mihin huomio kannattaa vaalituloksen seurannassa tällä kertaa keskittää.
1. Hallitusvaihtoehdot
Hallitusvaihtoehtoja on kaksi: sosiaalidemokraattien Magdalena Anderssonin johtama vasemmistoleiri tai kokoomusjohtaja Ulf Kristerssonin oikeistohallitus. Mielipidemittausten mukaan leirit ovat käytännössä tasoissa.
Anderssonin leiriin kuuluvat sosiaalidemokraattien lisäksi vasemmistopuolue, vihreät ja keskustapuolue.
Kristerssonin oikeistoleiriin kuuluvat taas maltillisen kokoomuksen lisäksi ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja liberaalit.
Ryhmittyvät ovat löyhempiä kuin aiemmin Ruotsin politiikassa toimineet oikeisto- ja vasemmistoblokit. Nykyisten ryhmittymien sisällä on monia linjaerimielisyyksiä, eikä hallitusneuvotteluista povata helppoja kummassakaan vaihtoehdossa.
Aiemmin muut valtiopäivillä olevat puolueet kieltäytyivät kaikesta yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Puolueen juuret ovat natsihenkiset, jäseninä on ollut rasisteja ja linja maahamuuttovihamielinen.
Knutsonin mukaan kristillisdemokraatit ja kokoomus arvioivat kuitenkin tällä vaalikaudella, että vaihtoehtoja on kaksi. Jos mielii hallitusvaltaa, on tehtävä yhteistyötä jatkuvasti kasvaneen ruotsidemokraattien kanssa. Ilman heidän paikkojaan valta pysyy jatkossakin sosiaalidemokrattivetoisella hallituksella.
Magdalena Andersson kieltäytyy ainoastaan yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Mats Knutsonin mukaan ei kuitenkaan ole mahdollista, että sosiaalidemokraatit ja kokoomus muodostaisivat Ruotsin puna-sinisen koalitiohallituksen.
– Kokoomuksen kannattajat eivät kertakaikkiaan sulattaisi sitä, että ensin puolue häviäisi pääministerin paikan ja sitten vielä lähtisi demareiden apupuolueeksi, Knutson perustelee.
Ruotsalainen erikoisuus on se, että vaikka puolueet nyt ovat ryhmittyneet pääministeriehdokkaiden taakse, se ei vielä tarkoita että voiton tullen ne pääsisivät hallitukseen. Esimerkiksi Andersson on sanonut, ettei vasemmistopuolue saa ministereitä hänen johtamaansa hallitukseen.
Kristersson puolestaan sanoo, ettei ruotsidemokraatit saa paikkoja hänen hallituksestaan. Nämä niin kutsutut tukipuolueet kuitenkin saavat vaikutusvaltaa, koska saavat vaatimuksiaan läpi hallitusohjelmaan.
2. Mikä puolue on toiseksi suurin?
Toiseksi Knutson kehottaa seuraamaan mikä puolue on vaalituloksessa toiseksi suurin.
Tässä kohti huomio kiinnittyy nimenomaan oikeistopuolueisiin. SVT on nyt kahden viikon ajan tehnyt julkaissut kannatusmittauksen päivittäin, ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien ruotsidemokraatit ovat olleet kokoomusta suurempi.
Tulos on täysin uudenlainen ja povaa suuria vaikeuksia kokoomusjohtaja Kristerssonille.
Hänen uskottavuutensa pääministeriehdokkaana heikkenee, jos hänen oma puolueensa ei ole oikeistoleirin suurin.
Knutson viittaa menneisiin vuosiin ja sanoo, ettei kokoomusväki ole tuntenut suurta surua, kun se on laittanut puheenjohtajansa vaihtoon.
Edellisvaaleissa mielipidemittaukset ovat kuitenkin povanneet ruotidemokraateille vankempaa kannatusta, kuin mitä vaalitulos on lopulta ollut. Eli erittäin suuri jännitettävä kohta tulosiltana.
3. Miten käy pienille puolueille?
Pieninä valtiopäiväpuolueina pidetään vihreitä ja liberaalipuoluetta, joka tunnettiin aiemmin nimellä Folkpartiet.
Niistä vihreät kuuluu Anderssonin hallitusleiriin ja liberaalit oikeistoleiriin.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on käytössä neljän prosentin äänikynnys. Jos kannatus jää sen alle, puolue putoaa valtiopäiviltä.
Molemmat puolueet ovat nyt olleet vaaravyöhykkeellä, mutta perjantaisen SVT-mittauksen perusteella erityisesti vihreät ovat nyt putoamisvaarassa. Sen kannatus oli nyt vain 4,5 prosenttia.
Jos puolueista jompi kumpi putoaisi pois, se vaikuttaisi ratkaisevasti hallitusvaihtoehtoihin. Eli sosiaalidemokraattien Andersson tarvitsee vihreät, jotta olisi oikeistoleiriä suurempi.
Perjantain kannatusmittuksessa Anderssonin vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 49,7 prosenttia ja Kristerssonin oikeistopuolueiden 49,4 prosenttia. Paikoiksi muutettuna vasemmistolla olisi 175 ja oikeistolla 174 valtiopäiväpaikkaa..
Eli juuri tämän tasaväkisempi ja jännittävämpi vaalitaisto ei voi olla.
Knutsonin mukaan hallitusvaihtoehtojen kannatus on täysin tasoissa, ja eroa on ehkä 20 000–30 000 ääntä Anderssonin ja Kristerssonin hallitusvaihtoehtojen välillä.
– Saatamme olla samassa tilanteessa kuin vuoden 1979 vaaleissa, jolloin eroa oli vain 8 000 äänen verran. Vaalitulos ratkesi vasta keskiviikkona, kun ulkomailla annatut äänet ja viimeiset ennakkoäänet oli laskettu.
Puoluejohtajat jatkavat kampanjointia vielä nyt vaalipäivänä sunnuntaina.
Yle seuraa vaalipäivän kulkua verkossa, televisiossa ja radiossa. Voit seurata kello 21.55 alkavassa erikoislähetyksessä, ratkeaako vaalitulos jo sunnuntai-iltana.