Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
TUKHOLMA Vaaliviikonlopun tunnelma oli epätavallinen. Jonot ennakkoäänestyspaikoille olivat pitkät lauantaina, mutta myös sunnuntaina. Ovet äänestyspaikoilla kävivät tiuhaan ja monella paikkakunnalla jonot kiemurtelivat vielä sulkemisaikaan ilta kahdeksalta. Moni tuntui haluavan kertoa kantansa. Vaalituloksen lasku kesti.
Puolueissa ollaan hyviä aistimaan äänestäkunnan tunnelmia. Siksi sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ja vielä toistaiseksi Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson jatkoi lähiöiden kiertämistä vielä vaalipäivänä. Hänellä oli vain yksi viesti:gå och rösta! Menkää äänestämään!
Ehkä valtionhoitajapuolue-demareissa tiedettiin, että tilanne ei ollut hyvä. Ehkä juuri siksi sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa kuultiin vilpittömiä riemunkiljahduksia vain silloin, kun varmistui, ettei ympäristöpuolue putoa valtiopäiviltä. Ilman vihreitä vihreävasemmistohallitus olisi mahdottomuus. Vihreät kasvattivat kannatuksensa viiteen prosenttiin.
Demareissa tunnelma oli odottava, avvaktande niin kuin monet valvojaisissa sanoivat.
Käänne kolmen tunnin kohdalla
Vajaat kolme tuntia näytti siltä että, vasemmistopuolueiden, vihreiden ja keskustan leiri voittaisi hallitustaiston, ei isosti mutta kuitenkin. Paikkoja tulisi kolme enemmän kuin oikeistoleirille eli tilanne ei olisi yhtä täpärä kuin tällä vaalikaudella.
– Näyttää vähän paremmalta, uskaltautui Ruotsin SDP:n pitkäaikainen entinen puoluesihteeri Lars Stjärnqvist arvioimaan.
Nykyinen puoluesihteeri Tobias Baudin kehui hyvän kampanjan olevan Anderssonin ansiota. Puoluesihteerin mukaan Anderssonilla on "grym vinnarskalle". Kova voitontahto tai kilpailuvietti sanottaisiin Suomessa.
Mutta yhtäkkiä sininen palkki olikin punaista vahvempi. Vain yhden valtiopäiväpaikan verran, mutta kuitenkin. Ja tällaiseksi tilanne jäi aamuyön tunteina kun laskenta vielä oli kesken. Ja tällaiseksi Ruotsin SVT:n vaalilähetyksen asiantuntijat sen arvelivat jäävän, kunhan myöhään annetut ennakkoäänet ja ulkomaan kuoret on laskettu.
Vaalitulos tuottaa oudon lopputuloksen
Aloitetaan demareista. Andersson on ollut puoluejohtajana vasta vajaan vuoden, mutta onnistui tekemään sen, mikä on nykyään epätavallista. Demarit jatkavat kahden pääministerikauden jälkeen kolmannelle suurimpana puolueena ja kannatus kasvoi viime vaaleista 2,2 pykälää eli 30,5 prosenttiin. Se on epätavallista hallitusvastuussa olleelle puolueelle. Silti vaalivoiton saaneet demarit näyttäisivät nyt menettävän pääministerin paikan, koska demareiden, vasemmistopuolueen, vihreiden ja keskustan yhteenlasketut paikat häviävät oikeistoleirille.
Kokoomuksen kaksi tappiota
Maltillinen kokoomus on näiden vaalien suuri häviäjä kahdessakin mielessä. Se menetti kannatusta viime vaaleihin verrattuna vajaan prosentin, mutta vielä kirpaisevampi tappio on se, että puolue hävisi oikeistoleirin ykköspaikan selvästi ruotsidemokraateille. Se heittää vahvan varjon pääministeriksi mielivän kokoomusjohtaja Ulf Kristerssonin ylle.
Vaalien suurin voittaja on oikeistonationalistinen ruotsidemokraatit niin numeroissa kuin suuruusjärjestyksessä. Puolue on kasvattanut kannatustaan vuodesta 1988 ja nyt numerot nousivat 20,7 prosenttiin. Lisäystä yli kolme prosenttiyksikköä. Se on nyt valtiopäivien toiseksi suurin puolue. Tulos on jytky ruotsalaisittain, sen tekijä puoluejohtaja Jimmie Åkesson.
Aina näihin vaaleihin saakka muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa, koska vieroksuivat sen natsijuuria ja maahanmuuttovastaisuutta. Kokoomuksessa ja kristillisdemokraateissa kuitenkin laskettiin, että demarivalta on murrettavissa vain yhteistyöllä ruotsidemokraattien kanssa.
Vaalitulos ja varsinkin sen seuraukset hämmentävät. Suurin puolue vahvistuu, mutta menettää pääministeripaikan. Pääministeriksi tulee todennäköisesti ehdokas, jonka oman puolue kärsi tuplatappion. Ja suurin voittaja ei päässe hallitukseen.
Hallitusneuvotteluista povataan vaikeita olipa kyse kummasta leiristä tahansa.
Kokoomus, kristillisdemokraatit, liberaalit ja ruotsidemokraatit ovat esiintyneet nelikkona, mutta ristivetoa on paljon varsinkin liberaalien ja ruotsidemokraattien kesken.
Ydinvoiman lisärakentamisesta ja entistä kovemmista tuomioista jengirikollisille puolueet voivat päästä yhteisymmärrykseen, mutta talouspolitiikassa ruotsidemokraatit ovat lähempänä demareita kuin kokoomusta.
Lopullinen vaalitulos saadaan keskiviikkona. Eroa oikeisto- ja vasemmistovaihtoehtojen kannatuksessa on nyt vaali-illan pikkutunneilla noin 50 000 ääntä.
Lue myös:
Ylen päivittyvä seuranta Ruotsin valtiopäivävaaleista