Myös Suomessa puolueet jännittävät Ruotsin valtiopäivävaalien lopullista tulosta.
Tilanne on äärimmäisen tasainen. Oikeistoblokki, johon kuuluvat muun muassa maltillinen kokoomus ja ruotsidemokraatit, johtaa ääntenlaskentaa niukasti.
Vaalituloksen odotetaan selviävän vasta keskiviikkona, kun mukaan lasketaan muun muassa ulkoruotsalaisten äänet.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra iloitsee sisarpuolue ruotsidemokraattien menestyksestä. Puolue on nousemassa Ruotsin toiseksi suurimmaksi.
– Ruotsidemokraatit on ilman epäilystä vaalien suurin voittaja ja oikeistoblokin ykkönen. Alun perinhän ruotsidemokraateille oli suunniteltu tukipuolueen roolia, mikäli oikeistoblokki voittaa, Purra kommentoi päivällä Ruotsista, missä hän oli mukana ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa.
Kokoomuksen sisarpuolue maltillinen kokoomus on jäämässä kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Se jäisi oikeistoblokissa ruotsidemokraattien taakse ja menettäisi kannatustaan viime vaaleihin verrattuna.
Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on silti paalupaikalla hallituksen muodostajaksi, mikäli oikeistoblokki vie voiton.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että jos oikeistoblokki voittaa vaalit, se kertoo ruotsalaisten halusta muutokseen.
Ruotsidemokraattien nousua Orpo kuvaa omaksi ilmiökseen vaalituloksen sisällä.
– Vaalikeskustelu Ruotsissa oli sen kaltainen, että siellä oli vain ja ainoastaan yksi asia: jengiytyminen sekä siihen liittyvä väkivalta ja rikollisuus. Siinä ruotsidemokraatit olivat sosiaalidemokraattien vastavoima.
Tämän Orpo näkee hyödyttäneen ruotsidemokraatteja.
Maltillisen kokoomuksen tulosta Orpo kuvaa "lievästä pettymyksestä" huolimatta "kohtuullisen hyväksi" ja sanoo, että Ulf Kristersson on joka tapauksessa oikeistoblokin johtohahmo.
Hallitusneuvotteluista povataan vaikeita
Vaikka valtaapitävä vasemmistoblokki on tällä hetkellä niukasti oikeistoblokin takana, jatkaa sosiaalidemokraatit Ruotsin selvästi suurimpana puolueena. Se on saamassa yli 30 prosenttia äänistä.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm pitää sisarpuolue sosiaalidemokraattien vaalityötä onnistuneena.
– On aika poikkeuksellista, että niin pitkän pääministerikauden jälkeen tehdään noin hyvä vaalitulos.
Samalla hän kuvaa ruotsidemokraattien menestystä merkillepantavaksi.
Hän arvioi, että ruotsidemokraattien tuloksessa näkyvät osaltaan protestiäänet ja myös se, että maltillinen kokoomus ei ole onnistunut vaalityössään täydellisesti.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kuvaa vaaleja "varsinaiseksi trilleriksi".
– Tämän trillerin varmasti yksi kiinnostavimpia jälkiseuraamuksia on pohdinta blokkipolitiikan mielekkyydestä. Kahtiajakoinen maailma ja siitä hallituksen muodostaminen ei ole erityisen helppoa.
Myös Orpo katsoo, että hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, keikahtaa vaalivoitto kummalle tahansa blokille – kuten myös vaalikaudesta.
– Paljon kysymerkkejä on kieltämättä ilmassa siitä, millaiseksi hallitusohjelma muodostuu.
Ruotsissa keskusta meni tällä kertaa mukaan vasemmistoblokkiin, johon kuuluvat myös demarit, vasemmistopuolue ja vihreät. Keskusta kuitenkin menetti kannatustaan.
– Tulos oli viime vaaleja huonompi, mutta keskusta halusi viestiä myös yhteistyön merkityksestä, Saarikko sanoo.
Ulkopolitiikan jatkuvuuden ei uskota muuttuvan
Mikäli oikeistoblokki siirtyy Ruotsissa valtaan, uskoo Purra sen tarkoittavan muun muassa kiristyksiä turvallisuuteen, jengeihin ja rikollisuuteen liittyvään lainsäädäntöön.
– Sen sijaan mitä tulee Suomeen, esimerkiksi Nato-ratifioinnin käsittelyyn, en näe, että Ruotsin vaalituloksella on siihen minkäänlaista vaikutusta. Suomen ja Ruotsin välinen läheinen yhteistyö jatkuu riippumatta hallituspohjasta.
Samoilla linjoilla ovat muutkin puolueet. Esimerkiksi SDP:n Rönnholm uskoo ulkopolitiikan suurten linjojen säilyvän samana.
Rönnholm uskoo, että muutokset Ruotsin politiikassa koskevat lähinnä talouskysymyksiä, maahanmuutoa ja oikeusjärjestelmää.
Kokoomuksen Petteri Orpo uskoo, että oikeistoblokin voittaessa Ruotsissa tehdään toimia, joilla taloutta saadaan kasvuun.
– Ruotsin vahva talous on hyvä asia myös Suomelle.
Myös Saarikko toivoo, että hallituspohjasta riippumatta Suomen ja Ruotsin yhteistyö jatkuu samankaltaisena.
Suomi ja Ruotsi voisivat Saarikon mukaan tiivistää yhteistyötään muun muassa energia-asioissa.
Puolueet ottaisivat mallia Ruotsista äänestysvilkkaudessa
Puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että mallia Ruotsista kannattaisi ottaa äänestysvilkkaudessa.
Ruotsissa on perinteisesti äänestetty ahkerasti. Edellisissä valtiopäivävaaleissa äänestysprosentti oli 87. Nyt se näyttäisi jäävän hieman matalammalle noin 83:een.
Äänestysprosentti on länsinaapurissa joka tapauksessa selvästi suurempi kuin Suomessa, jossa viime eduskuntavaaleissa se oli noin 72.
– Mitään hokkuspokkuskeinoja äänestysprosentin nostamiseksi Suomessa ei ole, mutta tärkeintä tietenkin olisi puhua ja tehdä sellaista politiikkaa, että se kytkeytyy ihmisten arkielämään ja he tunnistavat siitä sellaisia asioita, jotka heitä itseään kiinnostavat, sanoo perussuomalaisten Purra.
Keskustan Saarikko toivoo, että puoleet kykenevät kevään eduskuntavaalien lähestyessä puhumaan kansaa koskettavista arkisista asioista.
– Siihen tämä aika kyllä kutsuu, hän sanoo viitaten esimerkiksi hintojen nousuun.
SDP:n Rönnholm nostaa esiin kulttuuriset seikat.
– Muissa Pohjoismaissa ihmiset kokevat demokratian omakseen ja osallistuvat aktiivisesti, myös nuoret ja maahanmuuttajaväestö. Puolueiden täytyy tehdä siinä oma työnsä, Rönnholm sanoo.
Kokoomuksen Orpo pohtisi sitä, pitäisikö Suomen ottaa mallia Ruotsista ja yhdistää eri vaaleja samalle päivälle. Ruotsissa käydään samaan aikaan kolmet vaalit.
Myös Suomessa seuraavat aluevaalit on tarkoitus järjestää samaan aikaan kuntavaalien kanssa.
* Voit keskustella aiheesta tiistaihin 13. syyskuuta kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Ylen päivittyvä artikkeli Ruotsin vaaleista
Tutkija Ruotsin vaaleista: "Puuttuvat ulkomaan äänet ovat yleensä tukeneet oikeistoa"