REYKJAVIK Vanhaan satamaan eli pääkaupungin keskusta-alueelle ulottuvaan lahteen ankkuroitu taistelualus kertoo Islannin tarinan. Aluksessa heiluu Saksan lippu.
Kaukana Pohjois-Atlantilla sijaitsevalla Islannilla ei ole omaa armeijaa. Se on puolustuksensa osalta täysin riippuvainen Natosta.
Islannin 380 000 asukasta ovat olleet sinut tämän tosiasian kanssa siitä lähtien, kun sotilasliitto vuonna 1949 perustettiin.
– En halua edes miettiä sellaista tilannetta, että emme olisi Natossa, maan ulkoministeri Þórdís Kolbrún R. Gylfadóttir sanoo Ylen haastattelussa.
Nato-jäsenyyden kannatus on ollut Islannissa liki 90 prosentissa sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan. Natoa saatetaan kritisoida, mutta sen ratkaisevaa merkitystä saarivaltion turvallisuudelle ei juurikaan kyseenalaisteta.
- Islanti ei pärjäisi yksittäisten maiden voimankäyttöön perustuvassa maailmassa. Sellaisessa, jossa voisi selvitä ilman seuraamuksia, jos vain on muita enemmän voimaa, aseita ja pahaa tahtoa. Siksi on myös välttämätöntä, että Ukraina voittaa Euroopassa parhaillaan käytävän sodan, Gylfadóttir sanoo.
"Arvoja vaalittava, ettei niitä riistetä pois"
Hän pitää Suomen ja Ruotsin todennäköisestä Nato-jäsenyyttä jopa käänteentekevänä koko sotilasliiton tulevaisuuden kannalta.
– Uskon, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys ensinnäkin kehittää Pohjoismaiden suhteita entistä tiiviimmiksi. Mutta ennen kaikkea se lisää alueellista, Euroopan ja koko Naton turvallisuutta.
Nato on 30 jäsenmaan liittouma, jossa päätökset tehdään yksimielisesti. Mitään Pohjoismaiden blokkia ei sen vuoksi voi Naton sisälle muodostaa, eikä Islanti Gylfadóttirin mukaan sellaista haluaisikaan.
Sen sijaan Naton lähivuosien kehittämistyössä Pohjoismaiden yhteisestä arvopohjasta on paljon hyötyä, pääministeri Sanna Marinin tavoin nahkatakkiin pukeutunut 35-vuotias ulkoministeri uskoo.
Demokratian perusarvot, ihmisoikeudet, sananvapaus ja tasa-arvo eivät ole itsestäänselvyyksiä edes Nato-maiden joukossa. Siksi niitä on Gylfadóttirin mukaan pidettävä esillä myös puolustusyhteistyössä.
– Natoa ei perustettu armeijoille ja aseille vaan yhteiselle arvopohjalle. Korulauseet pitää toteuttaa myös käytännössä. Arvoja pitää vaalia, ettei niitä riistetä meiltä pois, Gylfadóttir sanoo.
Lue lisää: