Lemmikkien määrä kotitalouksissa on kasvanut viime vuosina. Erityisesti korona-aikaan niin koirien kuin kissojenkin kysyntä on ollut huipussaan.
Kissaa pidetään yleisesti koiraa helpompana lemmikkinä, ja eläin saatetaan hankkia heppoisin perustein. Eläinlääkäri tyrmää harhakuvat, myös kissa vaatii omistajaltaan paljon.
– Kissa on pitkäikäinen lemmikki. Keskimäärin kissat elävät 13–15 vuotta, mutta voivat yltää parinkymmenen vuoden ikäänkin, eläinlääkäri, klinikan johtaja Elisa Valanta Lahden eläinlääkäriasemalta kertoo.
Eläinlääkärille ulkokissat päätyvät useimmiten onnettomuuksien ja tapaturmien seurauksena, sisäkissoja puolestaan vaivaavat niin sanotut elintasosairaudet ja liikalihavuudesta johtuvat vaivat.
Kissoilla on omat tyyppisairautensa, ja ne lisääntyvät vanhuuden myötä, mutta terve kissa on vireä vanhanakin. Toisaalta esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnasta johtuva ylivilkkaus saatetaan tulkita väärin.
– Omistaja saattaa ajatella, että kissalla on kaikki hyvin, kun se on niin toimelias ja pirteä, vaikka todellisuudessa sen elimistö käy ylikierroksilla, sanoo Valanta.
Myös isoilla, villeillä kissaeläimillä tavattavaa munuaisten vajaatoimintaa on vaikea huomata.
– Verenpainelääkityksellä ja ruokavaliolla voidaan hidastaa sairauden etenemistä, jos siitä saadaan ajoissa kiinni, Elisa Valanta kertoo.
Näin tunnistat kissan kivun
Kissan ilmeet ja viestit ovat hienovaraisia. Muutokset lemmikin toiminnassa kannattaa noteerata. Yleinen merkki kissan kivusta on liikkeiden muuttuminen aiempaa jäykemmiksi tai hitaammiksi.
– Kissa ei esimerkiksi enää hyppää samoihin paikkoihin kuin aiemmin, eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta kertoo. Hän on tiedeviestintä- ja tutkimusyritys Arador Innovations Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.
Jos kissa alkaa yhtäkkiä nuolla itseään tarmokkaasti ilman näkyvää syytä, tai jos sen selkänahka nytkähtelee kosketettaessa, kaikki ei ole kohdallaan. Kivun merkkejä ovat myös kosketusarkuus ja se, että kissa kyyhöttää pitkään kyyryssä selkä köyristyneenä.
– Eräät merkit voivat tarkoittaa joko kipua tai muita ongelmia. Näitä ovat passiivisuus, syrjäänvetäytyvyys ja sisäsiisteyden heikkeneminen, Telkänranta kertoo.
Leikitä kissaasi – huolehdit samalla sen aivoista
Moni kissa viettää koko elämänsä sisätiloissa. Kotiympäristö kannattaa järjestää niin, että siellä on kissalle paljon tekemistä, tutkittavaa ja erilaisia tasoja, joista näkee ympäristöön myös ylhäältä.
Ihmisen tehtävä on huolehtia myös siitä, että kissan ympäristö on turvallinen ja stressitön.
– Toistuvat tilanteet, joissa kissa joutuu varomaan vaikkapa koiraa tai pieniä lapsia, ylläpitävät stressiä ja heikentävät kissan vastustuskykyä, Helena Telkänranta kertoo.
Jotta kissa voi hyvin, se tarvitsee muutakin kuin turvallisen ympäristön ja oikeanlaista ravintoa. Saalistusta muistuttavat leikit ovat enemmän kuin vain huvia ja ylellisyyttä. Ne ovat välttämättömiä normaalille aivotoiminnalle.
Kissan hyvinvointiin ei onneksi tarvita eläviä saaliseläimiä. Hyvät kissanlelut ovat Telkänrannan mukaan aivoille yhtä hyödyllisiä kuin aidot hiiret.
– Kissalle houkuttelevia ovat pienet, herkkäliikkeiset, liikkuvat tavarat. Ne voivat olla eläinkaupan kissanleluja tai vaikka pingispalloja ja narussa vedettäviä paperitolloja, hän vinkkaa.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 18.9.2022 klo 23:een saakka.
Lue myös:
Roskavuorten keskeltä löytyi kymmeniä sairaita kissoja – kaikki piti lopettaa