Hoitajaliitot Tehy ja Super sekä työnantajajärjestö KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat solmivat sovun alkuvuodesta saakka kestäneeseen vaikeaan työriitaan.
Liitot hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovitteluesityksen maanantaina iltakuuden aikaan.
Tässä jutussa käymme läpi, miten työtaistelu on tähän asti edennyt.
Mistä kaikki lähti?
Sosiaali- ja terveysala on saanut työehtosopimuksiinsa merkittäviä korotuksia viimeksi 15 vuotta sitten. Vuonna 2007 palkankorotukset saavutettiin poikkeuksellisen kovilla työtaistelutoimilla. Sen jälkeen uusissa neuvotteluissa on saatu vain pienempiä korotuksia.
Sosiaali- ja terveysalalle on vaadittu mittavia palkankorotuksia jo vuosikymmenten ajan. Taustalla on muun muassa naisvaltaisen, julkisen sektorin alan palkkakuoppa verrattuna miesvaltaisiin aloihin sekä yksityisiin työpaikkoihin.
Vuonna 2019 ammattiliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen asetti kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan hoitajien palkankorotusten pitäisi ylittää miesvaltaisten alojen palkankorotukset. Se tarkoittaisi suurinta palkkaloikkaa vuosikausiin.
Seuraavana vuonna iski kuitenkin koronaviruspandemia. Se heikensi työoloja alalla, jolla jo entuudestaan kritisoitiin työntekijäpulaa ja vaatimuksiin nähden huonoa palkkaa.
Alan koulutus ei houkuttele nuoria ja alanvaihtoa harkitsee yhä useampi. Sote-alalle kuitenkin tarvittaisiin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2040 mennessä, väestön ikääntymisen ja eläköitymisten takia.
Kymmeniä tuhansia hoitajia lakossa
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät tämän vuoden tammikuussa, ja hoitajaliitot lähtivät niihin kovimmilla vaatimuksilla pitkään aikaan.
Maaliskuun 11. päivä hoitoalan järjestöt jättivät kuuteen sairaanhoitopiiriin lakkovaroitukset, jotka koskivat 25 000 ihmistä. 17. päivä tuli uusi lakkovaroitus, joka koski 13 sairaanhoitopiiriä ja jopa 40 000 hoitajaa.
Lakoista pienempi toteutui ja kesti kaksi viikkoa. Poikkeuksellisen suuri lakko perui muun muassa päivystysaikoja ja satoja leikkausaikoja. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan työntekijäpula äityi niin vakavaksi, että potilasturvallisuus uhkasi vaarantua.
Toisen, vielä suuremman lakon piti alkaa 20. huhtikuuta, mutta Tehy ja Super peruivat sen äkisti päivää aikaisemmin. Ne julistivat sen sijaan valmistelevansa syksylle joukkoirtisanoutumisia.
Tehy ja Super perustelivat lakon perumista sillä, että hallitus valmisteli potilasturvallisuuslakia, jolla hoitajia voisi velvoittaa töihin lakon aikanakin.
Mitä hoitajat vaativat?
Muut kunta-alan liitot saivat kesäkuussa solmittua uudet työehtosopimukset, alkuvuodesta asti kestäneen väännön jälkeen. Sosiaali- ja terveysalan ammattiliitot Tehy ja Super jättäytyivät kuitenkin sovusta pois, koska liittojen mukaan sovittu palkkaohjelma jäi liian matalaksi eikä sopimuksessa ollut uskottavia ratkaisuja hoitajapulaan.
Kunta-alan työntekijät saavat sovun mukaan vuosina 2022–2024 vähintään 1,9 prosentin korotuksen ja sen päälle viisivuotisen palkkaohjelman, joka nostaa palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.
Tehy ja Super puolestaan vaativat sosiaali- ja terveysalalle palkkaohjelmaa. Tehyn mukaan sairaanhoitajan peruspalkka nousisi sillä keskimäärin 492 euroa ja lähihoitajan 427 euroa.
Tällaisilla työtaisteluilla uhattiin
Kolmen sairaanhoitopiirin teho-osastoilla ja Helsingin kaupungin kotihoidossa oli tarkoitus alkaa lakot syyskuussa, mutta Helsingin käräjäoikeus kielsi lakkojen aloittamisen. Oulun kaupungin kotihoitoon kaavailtu lakko toteutui.
Lakot herättivät erityistä huolta siksi, että hoitajajärjestöt kieltäytyivät järjestämästä niiden ajaksi suojelutyövoimaa eli vähimmäismäärän työntekijöitä takaamaan sen, ettei potilaiden henki tai terveys vaarantuisi.
Tehy ja Super kertoivat myös valmistelevansa joukkoirtisanoutumisia, joiden uhasta järjestöt kertoivat jo keväällä. Se olisi toteutettu erikoissairaanhoidon puolella.
Eduskunta hyväksyi 19. syyskuuta potilasturvallisuuslain, jonka tarkoitus oli ehkäistä työtaistelutoimien pahimpien seurauksien toteutuminen. Laki herätti runsaasti vastustusta: hoitajaliitot ristivät sen "pakkolaiksi", joka heidän mukaansa rajoittaa lakko-oikeutta.
Laki antaa työnantajille oikeuden määrätä hoitohenkilökuntaa töihin lakon aikanakin sakon uhalla. Uhkasakko ei kohdistuisi työntekijöihin itseensä, vaan ammattiliittoihin.
Lisäksi aluehallintovirasto voi siirtää tai keskeyttää lakon korkeintaan neljä kertaa. Laki on voimassa ensi tammikuun loppuun.
Lue lisää:
Hoitoalan työkiistaan sopu – kiistan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan esityksen