Metsä ryskyy ja riukua kaatuu, kun moto etenee maastossa Kuopion Maaningalla. Koneen ohjaimissa on Teemu Kumlin, joka katkoo pieniä puita kulku-uran varrelta.
Käynnissä on energiapuun korjuu, jossa pinoon pääsevät periaatteessa kaikki alle kolmekymmentä senttiä läpimitaltaan olevat puut.
– Kyllähän se jos on puskassa, niin menee ihan hyvin, mutta jos on vain yksittäisiä puita, niin se on ihan jonniinjoutavaa, Kumlin selittää.
Aiemmin väheksytylle pienpuulle on nyt kysyntää, sillä hakkeen tuonti Venäjältä on loppunut.
Energiayhtiöt ovat joutuneet etsimään korvaavaa energiaa kotimaasta, mutta aiemmin sahoilta ja päätehakkuilta saadut hakkuutähteet eivät siihen riitä.
Yhtenä esimerkkinä on Kuopion Energia, jonka pitää korvata 24 prosenttia aiemmin käyttämästään polttoaineesta jollain muulla tavalla. Määrä vastaa 175 000 kuutiota puuta.
Toimitusjohtaja Esa Lindholmin mukaan myös monet muut energiayhtiöt ovat samassa tilanteessa.
– Voi olla, että me emme saa sellaisia sivutuote- ja päätehakkuutähdemääriä, joita on tähän saakka totuttu saamaan. Voisi sanoa, että 175 000 kuutiota on melkein se minimi, Lindholm arvelee.
Vetoapua Energiaa metsästä -kampanjasta
Lämpölaitosten avuksi on tullut Suomen metsäkeskus, joka on ryhtynyt kampanjoimaan energiapuun puolesta.
Metsäkeskus on jo aiemmin julkaissut verkossa maksuttoman karttapalvelun, johon on koottu tiedot mahdollisista energiapuun korjuukohteista. Palvelussa on nyt jo lähes 100 000 hehtaaria kohteita, joiden omistajien yhteystietoja metsäkeskus antaa tietoluovutuspyynnön tehneille maksua vastaan. Tietoja voivat ostaa esimerkiksi puunkorjuuta tekevät yritykset.
Metsänomistajille on puolestaan alettu järjestää ympäri maata tilaisuuksia, joissa pienpuun myyminen on nostettu suorastaan hyveeksi. Kyytipoikana ovat toimineet nokipannukahvit ja nuotiolla paistettu makkara.
Yksi tilaisuuksista järjestettiin tällä viikolla Siilinjärvellä, jossa piipahti myös paikallinen metsänomistaja Reijo Roponen. Hän uskoo, että pienpuun korjaamatta jääminen johtuu tietämättömyydestä.
– Tietoa pitäisi saada leviämään metsänomistajien keskuuteen. Meillä on erittäin paljon sellaisia metsiä, joita ei ole hoidettu millään konstilla.
Metsänhoitoyhdistys: ”Kohteita kyllä riittää”
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtajan Pekka Sahlmanin mukaan nuoren metsän hoitoon pitäisi satsata aina, mutta erityisesti nyt, kun energiapuulle on kasvavaa kysyntää.
– Selluteollisuus vetää hyvin, ja energiateollisuus tarvitsee näitä kohteita, mikä on metsänomistajan kannalta hyvä tilanne. Kohteita kyllä riittää, niistä ei ole pulaa, Sahlman toteaa.
Energiayhtiöiden kannalta tilanne on silti ongelmallinen, sillä ne joutuvat kilpailemaan samoista puista sellutehtaitten kanssa.
Kuopion Energian toimitusjohtajan yllätykseksi tilanne on pysynyt kilpailutilanteesta huolimatta rauhallisena.
– Hinnat ovat toki nousseet, mutta en ole itse törmännyt mihinkään ylilyönteihin, Esa Lindholm sanoo.
Entä kumpi on tässä tilanteessa isänmaallisempaa: kuitupuun myyminen lämpöenergiaksi vai selluksi? Metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman ei halua ottaa siihen suoraa kantaa.
– Metsänomistaja toimii omista lähtökohdistaan, ja se on isänmaallinen teko, että ne harvennukset tulevat ylipäätään tehtyä, hän muotoilee.
Energiapuuta ilman taimikonhoitoa?
Energiapuun korjuu yhdistetään yleensä tilanteeseen, jossa nuoren metsän hoito on laiminlyöty. Pienpuuta saadaan silloin tavallaan hätätoimenpiteen tuloksena, kun metsästä pyritään pelastamaan se, mitä pelastettavissa on.
Kyseessä on vallitseva käsitys, jonka siilinjärveläinen metsätalousyrittäjä Leevi Airaksinen pyrkii parhaansa mukaan kyseenalaistamaan.
Airaksinen on vakuuttunut, että puuta voitaisiin kasvattaa energiapuuksi aivan ilman taimikonhoitoakin.
– Taimikonhoito voidaan korvata energiapuuhakkuulla. Me saamme silloin vuodessa 10 miljoonaa mottia lisää energiapuuta markkinoille, eikä tukki- ja kuitupuutuotanto vähene ollenkaan.
Airaksinen kertoo korjanneensa tällä tavoin energiapuuta jo tuhansilta hehtaareilta. Energiapuulle ei ole hänen mukaansa ollut tähän saakka tasaista kysyntää, minkä vuoksi urakoitsijat eivät ole uskaltaneet investoida sopiviin koneisiin.
Nyt yleinen ilmapiiri pienpuuta kohtaan on muuttunut.
– Toivottavasti tämä ei juutu herrapään muutosvastarintaan. Kansalaiset ymmärtävät hyvin sen, että tehdään energiapuuta.
Markkinat päättävät, minne pienpuu menee
Entä ymmärtävätkö metsänomistajat nyt mitä heiltä odotetaan? Sahlmanin mielestä kyllä.
Hän muistuttaa, että metsänharvennus on ihan samanlaista työtä kuin porkkanapenkin harvennus.
– Kun metsänomistajat vain saavat tietää, että ensiharvennuksesta kertyvällä puulla on aitoa kysyntää, niin kyllä he puuta myyvät. Ainakin kun he tietävät, että oma kaupunki lämpiää niillä puilla, Sahlman hymyilee.
Varsinaista rikastumista riukujen myynnillä ei sen sijaan kukaan lupaa. Se kuitenkin myönnetään, että kun kilpailu kuitupuusta lisääntyy, se näkyy myös hinnassa.
– Jos kaupunki on menossa kylmäksi, niin jollakinhan se energia lämpökeskuksessa tuotetaan, kiteyttää tilanteen Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Nuutti Kiljunen.
Hänen mukaansa energiapuun hinta määräytyy markkinoilla.
– Viimeistä totuutta ei varmaan ole siinä vielä nähty.
Artikkelin tietoja on täsmennetty Metsäkeskuksen karttapalvelun osalta 16.9.2022 klo 8.33.
Voit keskustella aiheesta 15.9.2022 klo 23:een saakka.
Lue lisää: