Rödingin tarhat oy tuottaa lehtikaalia kasvihuoneessa Kouvolassa.
Yritys on ainut kotimaisen lehtikaalin ympärivuotinen viljelijä Suomessa ja toimittaa tuotetta kaikille keskusliikkeille ja tukkureille.
– Sähköä menee eniten kasvien valotukseen, mutta sen lisäksi pumppuihin ja muihin järjestelmiin. 35 000 kilowattituntia menee kuukaudessa ihan peruspyörittämiseen, kertoo toimitusjohtaja Jamu Jokinen.
Jokisen onni on ollut pörssisähkön vaihtaminen kiinteään sähkösopimukseen viime kesänä.
Viime kesänä Jokinen huomasi, että pörssisähkön hinta alkoi nousta huimiin lukemiin, joten hän päätti vaihtaa liittymän määräaikaiseen, kiinteähintaiseen sopimukseen.
– Veljen kanssa pyöritetään näitä hommia, ja veli sanoi, että kyllä pörssisähkö on aina halvempi. Sanoin, että nyt se kyllä heittää häränpyllyä. Että maksetaan jo nyt niin hurjia hintoja, ja on vasta kesä, Jokinen kertoo.
Jokisella ei ole suunnitelmissa supistaa tuotantoa.
– Kiinteän sopimuksen ansiosta meillä pystytään laskemaan valotuksen hinta, eikä yllätyksiä tule. Pystymme arvioimaan kulutuksen tarkasti etukäteen. Jos emme olisi saaneet vaihdettua kiinteään sopimukseen, olisimme luultavasti joutuneet lopettamaan tuotannon marraskuussa, kun luonnnonvalo loppuu, Jokinen sanoo.
Pörssisähkö tyypillistä
Kouvolalaisen KSS Energian myyntiryhmän päällikkö Sari Hurme myy energiasopimuksia yrityksille. Hänen mukaansa KSS:llä on asiakkainaan kaiken kokoisia kasvihuoneyrityksiä ympäri Suomen.
Hurmeen mukaan on aina täysin asiakkaan yritystoiminnan laadusta ja koosta riippuvaista, millainen sähkösopimus tämän kanssa solmitaan.
KSS Energia tarjosi kiinteähintaisia sähkösopimuksa yritysasiakkailleen vielä elokuuhun asti. Nyt kiinteiden sopimusten solmiminen on katkolla yrityksen muuttuneen taloustilanteen vuoksi. KSS Energian tytäryhtiö Karhu voima oy ilmoitti tänään maanantaina hakevansa konkurssia.
Hurme toivoo, että tilanne palautuu pian normaaliksi ja määräaikaisia sähkösopimuksia päästään taas tekemään.
Vielä elokuussa yhtiö teki kiinteähintaisia sähkösopimuksia yritysten kanssa, joiden vuosittainen sähkönkulutus ylittää 1 000 megawattituntia vuodessa.
– Tällaisia kiinnityshintaisen mallin sopimuksia tehdään, jos asiakkaan tuotannon volyymi on riittävä ja sopimus voidaan tehdä pitkäksi aikaa, vaikka kolmeksi vuodeksi eteenpäin.
Myyntiryhmän päällikkö Sari Hurme sanoo tunnistavansa, että kasvihuoneviljelijät ovat tällä hetkellä tiukassa paikassa.
– Monet kasvihuoneyrittäjät haluavat silti jatkaa pörssisähkön parissa ajatellen, että riski on siinä pienempi pitkällä aikavälillä. Monilla viljelijöillä on myös edistyneitä järjestelmiä, joilla he pystyvät seuraamaan sähkön hinnan kehitystä ja sopeuttamaan toimiaan sen mukaan. He ovat energiamarkkinoista hyvin perillä, sillä se on iso osa heidän työnkuvaansa, Jokinen summaa.
Sopeuttamisella Hurme viiittaa esimerkiksi siihen, että tuntiperustaisen pörssisähkön hinnanvaihtelut kannustavat viljelijöitä käyttämään sähköä öisin. Silloin hinnat saattavat olla monikymmenkertaisesti matalampia kuin päivisin.
Sellaisille viljelijöille, jotka jatkavat viljelykautta siirtymällä luonnonvalosta suoraan keinovalaistukseen, ei valotuskierron muuttaminen kesken kasvukauden ole vaihtoehto.
Muutkin kustannukset nousussa
Lehtikaalin viljelijä Jamu Jokisen mukaan kasvihuoneyrittäjällä kustannukset nousevat nyt muuallakin kuin sähkössä.
– Pakkauskartongin ja -muovin hinta on noussut 30–40 prosenttia, ja tällaisessa 100 grammaa painavassa tuotteessa pakkaus on iso osa tuotteen hintaa.
Myös lämmitykseen käytetyn puuhakkeen hinta on noussut.
Rödingin tarhat Oy ei ole energian hinnan nousun kanssa yksin. Viime viikolla Yle uutisoi, miten esimerkiksi kotimaisen tomaatin ja kurkun sato jää pienemmäksi tänä vuonna, kun kustannusten nousu sulkee kasvihuoneita.
