Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tänään maanantaina Britannia lähes pysähtyy. Ikonisen kellon lyöntejä vaimennetaan, lentokoneiden lentoja on peruttu ja jopa varattomien ruuanjakelupisteitä on ilmoitettu suljettavaksi kuningattaren hautajaisten takia.
Kuningatar Elisabet II kuoli 8. syyskuuta Balmoralin linnassa Skotlannissa. Sen jälkeen sadat tuhannet ihmiset ovat käyneet jättämässä hyvästejä reitillä, jota kuningattaren arkku on kulkenut Skotlannissa ja Lontoossa.
Kuningattaren matka päättyy tänään Windsorin linnassa sijaitsevaan Pyhän Yrjön kappeliin, jonne hänet haudataan viime vuonna kuolleen miehensä prinssi Philipin viereen. Hautajaisseremonia on sitä ennen Westminster Abbey -kirkossa.
Yle seuraa hautajaisia erikoislähetyksessä Yle TV1:ssä ja Areenassa kello 12.30 alkaen. Kerromme tässä jutussa, miten hautajaispäivä etenee.
Kuningatar Elisabetin arkku kuljetettiin viime viikon tiistaina lentäen St Gilesin katedraalista Buckinghamin palatsiin Lontooseen.
Viime päivät arkku on ollut Westminster Hallissa, joka on rakennus Britannian parlamentin alueella. Arkku on yleisön nähtävillä korotetulla jalustalla maanantaiaamuun klo 8.30 Suomen aikaa asti.
Tänään maanantaina arkku kuljetetaan ensin parlamenttitalolta läheiseen Westminster Abbey -kirkkoon.
Kello 11 parlamenttitalon kello Big Ben lyö, jonka jälkeen kello kieli peitetään pehmusteilla lyöntien vaimentamiseksi loppupäivän ajaksi.
Noin kello 12.30 alkaen arkku siirretään nuorten merisotilaiden vetämänä Westminster Abbeyn länsiovelle. Kuningas Charles ja muut perheenjäsenet seuraavat tykkilavettia, jolla arkku lepää.
Arkkua kuljetetaan tykkilavetilla muun muassa siksi, että se on vuorattu lyijyllä ja on erittäin painava. Lavettia on käytetty useiden kuninkaallisten ja päämiesten hautajaisissa.
Kello 13 alkaa siunaustilaisuus.Tilaisuuteen osallistuu arviolta 2 000 ihmistä, joukossa viitisensataa arvovierasta.
Kuningatar Elisabet oli itse toivonut, että hänen hautajaisensa ovat Westminster Abbeyssä, jonne mahtuu yli 2200 ihmistä. Siellä vietettiin myös hänen kruunajaisiaan vuonna 1953 sekä hänen ja prinssi Philipin häitä.
1700-luvun lopun jälkeen kuninkaalliset siunaustilaisuudet on järjestetty yleensä Windsorin linnassa.
Noin tunnin kestävä tilaisuus televisioidaan ja siitä arvellaan tulevan yksi kaikkien aikojen seuratuimmista lähetyksistä.
Siunaustilaisuuden päätyttyä arkku asetetaan takaisin lavetille ja viedään parlamenttiaukion läpi ja läheisten puistoalueiden ohi Wellington Arch -riemukaarelle noin kello 15 mennessä.
Sieltä arkku viedään ruumisautolla Pyhän Yrjön kappeliin Windsorin linnaan, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Lontoosta.
Kello 18 alkavat varsinaiset hautajaiset, jotka myös televisioidaan. Monarkian johtajan symbolit – kruunu, valtikka ja valtakunnanomena – irrotetaan arkusta ennen hautaamista.
Illalla Kuningas Charles III ja edesmenneen kuningattaren lähimmät sukulaiset palaavat illalla Pyhän Yrjön kappeliin yksityiseen seremoniaan, jota ei televisioida. Kuningas ripottelee hiekkaa äitinsä arkulle.
Hautajaisiin osallistuu yli sata kuninkaallista
Euroopan kuninkaalliset osallistuvat hautajaisiin sankoin joukoin.
Tanskasta tulevat kuningatar Margareeta II sekä kruununprinssi Frederik kruununprinsessa Maryn kanssa, Ruotsista kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia ja Norjasta kuningas Harald V ja kuningatar Sonja.
Espanjasta tulevat kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia. Myös maan entinen kuningas Juan Carlos osallistuu.
Alankomaista osallistuvat kuningas Willem-Alexander ja kuningatar Maxima, ja Belgiasta kuningas Philip kuningatar Mathilden kanssa.
Japania edustaa keisari Naruhito.
Suomea edustavat Sauli Niinistö ja Jenni Haukio
Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö on matkustanut hautajaisiin puolisonsa Jenni Haukion kanssa. Presidenttipari kävi sunnuntaina jättämässä henkilökohtaisesti jäähyväiset kuningattarelle Westminster Hallissa.
He osallistuivat sunnuntaina myös kuningas Charlesin järjestämälle vastaanotolle Buckinghamin palatsissa.
Kaikki eivät saaneet kutsua hautajaisiin
Hautajaisiin osallistuu noin 500 ulkomaista arvovierasta, mutta kaikkien maiden johtajat eivät saaneet kutsua.
Kutsua ei lähetetty sotaa käyvän Venäjän, sitä tukevan Valko-Venäjän eikä sotilasjuntan hallitseman Britannian entisen siirtomaan, Myanmarin, johtajille.
Myöskään Venezuelan, Syyrian ja Afganistanin johtajat eivät saaneet kutsua. Syynä on se, että Britannialla ei ole näihin maihin diplomaattisuhteita.
Sen sijaan kansainvälisen hylkiövaltion asemassa olevasta Pohjois-Koreasta on kutsuttu suurlähettilästason edustaja.
Biden ajelee Lontoossa omalla limusiinilla
Tunnetuimpien osallistujien joukossa ovat Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ja hänen vaimonsa Jill Biden. Monia arvovieraita kuljetetaan Lontoossa linja-autoilla, mutta Bidenin on kerrottu ottavan Lontooseen mukaan lempilimusiininsa.
Yhdysvalloissa on keskusteltu siitä kutsutaanko myös entinen presidentti Donald Trump mukaan, mutta hän ei tiettävästi mahtunut amerikkalaisdelegaatioon.
Euroopan johtajista tulevat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier, Italian presidentti Sergio Mattarella sekä itävallan presidentti Alexander Van Der Bellen.
Myös Liettuan, Latvian, Puolan ja Unkarin presidentit osallistuvat. Irlannista tulevat sekä presidentti Michael D. Higgins että pääministeri Micheál Martin.
Israelista tulee presidentti Isaac Herzog ja palestiinalaisalueelta pääministeri Mohammad Shtayyeh.
EU:ta edustavat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Brasilian presidentti Jair Bolosonaro ovat tulossa.
Aasian maista tulevat ainakin Intian presidentti Droupadi Murmu sekä Sri Lankan ja Etelä-Korean presidentit.
Kiinasta hautajaisiin osallistuu varapresidentti Wang Qishan.
Australiasta tulee myös muita kuin johtohenkilöitä
Britannian entisistä siirtomaista muodostuvan Kansainyhteisön maiden johtajat osallistuvat joukolla. Kansainyhteisössä on yli 50 maata, joista 15:n hallitsija brittimonarkki virallisesti on. Rooli on pääosin seremoniallinen.
Osassa Kansainyhteisön maita on keskusteltu aika ajoin kuningaskunnasta irtautumisesta, mutta hautajaisten aikaan asiaa ei ole haluttu pitää esillä.
Muun muassa Australian pääministeri Anthony Albenese sanoi, että tasavalta-aloitetta ei olla nyt laittamassa liikkeelle. Australiasta Albanesen seurassa Lontooseen pääsee myös hieman tavallisempaa väkeä, ainakin ravihevoskasvattaja Chris Waller sekä pyörätuoliurheilija, tennistähti Dylan Alcott.
Kanadasta hautajaisiin osallistuu pääministeri Justin Trudeau ja Uudesta-Seelannista pääministeri Jacinda Ardern.
Arkulle on jonotettu, mutta myös mieltä on osoitettu
Kaikki eivät kuitenkaan suruaikanakaan ole pidättäytyneet monarkian arvostelemisesta.
Skotlannissa kaksi ihmistä pidätettiin ja heitä odottaa syytteet Charlesin Edinburghin vierailun aikaisen häiriköinnin takia. On esitetty huolta, että hautajaisten aikana sananvapautta oltaisiin valmiita rajoittamaan.
Yksittäisiä kuningashuoneen vastustajia kyltteineen nähtiin myös Westminster Hallin ulkopuolella keskiviikkona kuningas Charlesin pitäessä siellä ensimmäistä puhettaa.
Lisäksi arvostelua on herättänyt se, että useat ruoka-apua varattomille jakavat järjestöt ovat ilmoittaneet olevansa kiinni maanantaina, joka on julistettu yleiseksi vapaapäiväksi. Osa ruuanjakelupisteistä on arvostelun jälkeen perunut päätöksensä.
Suur-Lontoon poliisi on vakuuttanut, että sananvapautta kunnioitetaan kaikissa oloissa. Joka tapauksessa Lontoon poliisilla on edessään massiivinen operaatio, kun se varmistaa historiallisten hautajaisten sujuvan kulun.
Poliisin mukaan hautajaiset ovat sen tähän mennessä suurin valvontaoperaatio Lontoossa.
On arvioitu, että kuningatar Elisabetin hautajaisia seuraa jopa yli neljä miljardia ihmistä ympäri maailmaa.