Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen (bkt) kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin, ja vuonna 2024 kasvu olisi 1,4 prosenttia.
Talouskasvua hyydyttää hintojen nousu, joka syö kotitalouksien ostovoimaa. Keskimäärin hintojen odotetaan nousevan 6,5 prosenttia tänä vuonna. VM ennustaa inflaation olevan nopeinta tämän vuoden lopussa, mutta hidastuvan ensi vuonna.
– Ennuste on maltillinen, se ei povaa kriisiä, se ei povaa romahdusta, mutta ei sen maalaama kuva taloudesta hyvältäkään näytä, ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiivisti tiedostustilaisuudessa.
Spolanderin mukaan alkuvuosi on niin talouden, työllisyyden kuin tuotannonkin osalta ollut selvästi odotettua vahvempi, ja julkisen talouden tulot ovat kasvaneet ja alijäämät pienentyneet. Ennuste povaa kuitenkin heikentyviä näkymiä.
– Ensi vuotta kohti kuljettaessa edessä on seisahtuvan kasvun vaihe, eikä talouden ajautumista taantumaan voi sulkea pois. Julkisen talouden epätasapaino alkaa syventyä uudelleen, Spolander totesi.
Valtiovarainministeriö julkisti talouskatsauksena maanantaina.
Näkymät taloudessa ovat alkuvuonna synkentyneet, kun inflaatio eli hintojen nousu on kiihtynyt voimakkaaksi ja talouden kasvunäkymät himmentyneet. Rapautuva ostovoima ja nousevat korot leikkaavat kulutuksen ja investointien kasvua kaikkialla.
Vuonna 2023 kasvu hidastuu entisestään
Vuonna 2023 valtiovarainministeriö odottaa bkt:n kasvavan enää 0,5 prosenttia. Kasvu hyytyy alkuvuonna, mutta vuoden loppupuolella kotimaisen kysynnän odotetaan elpyvän, kun hintojen nousu hidastuu ja reaalipalkat kääntyvät hienoiseen nousuun.
Korkealle kohonnut hintataso ja työllisyystilanteen heikentyminen jarruttavat kuitenkin ministeriön arvion mukaan edelleen kotitalouksien ostovoimaa.
Ensi vuonna myös maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikommat kuin tänä vuonna, mikä hillitsee kotimaisia investointeja. Viennin kasvu lähestyy kuitenkin maailmanmarkkinoiden kasvuvauhtia, vaikka yritykset eivät pystykään täysin korvaamaan Venäjän-vientiä.
Julkistalouden ennuste poikkeuksellisen epävarma
Nopeasti kasvaneet työllisyys ja kulutus ovat kasvattaneet verotuloja ja vahvistaneet julkista taloutta vuosina 2021 ja 2022. Talouskasvun hidastuessa alijäämät ja velkasuhde alkavat taas kasvaa. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 9 miljardia euroa vuoden 2026 tasolla.
VM:n arvion mukaan julkisen talouden rahoitus ei pitkällä aikavälillä ole kestävällä pohjalla.
Julkisen talouden kuvaa esitellyt finanssineuvos Jenni Pääkkönen totesi tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden ennusteessa on tavallista enemmän riskejä.
Niitä ovat esimerkiksi valtion korkomenojen kasvu, epävarmuudet talouskehityksessä sekä valtion piilevät vastuut, kuten takaukset ja energiayhtiöille laaditut tuet. Lisäksi koronapandemian aikana kertynyt hoitovelka voi lisätä julkisia menoja.
– Ennuste on näiltä osin ehkä poikkeuksellisen epävarma, Pääkkönen totesi.
Mahdollisena positiivisena kehityksenä Pääkkönen mainitsi käyttämättä jääneet pandemiamäärärahat: koronapandemian hoitamiseen on varattu runsaasti määrärahoja, joita on aiempina vuosina jäänyt käyttämättä.
– Jos niitä jää käyttämättä myös tänä vuonna, saadaan ikään kuin säästöjä suhteessa ennusteeseen. Tämä koskee vain tätä vuotta, ja siitä saadaan lisätietoja loppuvuodesta ja tämän vuoden aikana.
Myös Etla ja Suomen Pankki povaavat uhkaavaa taantumaa
Myös muiden talouskehitystä seuraavien tahojen ennusteet ovat viime aikoina olleet aiempaa synkempiä.
Aiemmin maanantaina talousennusteen julkaissut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennakoi Suomen ajautuvan loppuvuodesta taantumaan.
Etla ennakoi, että Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna kahteen prosenttiin, jolloin Suomi ajautuu lievään taantumaan vuoden lopussa. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää nollaan ja vuonna 2024 kasvua kertyy 1,7 prosenttia.
Etlan mukaan kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset.
Viime viikolla ennusteensa julkaissut Suomen Pankki arvioi Suomen talouden supistuvan ensi vuonna 0,3 prosenttia. Sen väliennusteen mukaan energiakriisi ja inflaation kiihtyminen ovat kasvattaneet taantuman uhkaa.
Suomen Pankki ennakoi talouden kasvavan 2,2 prosenttia tänä vuonna vahvan alkuvuoden ansiosta. Energiakriisi kuitenkin taittaa talouden kasvun loppuvuodesta.
Voit keskustella aiheesta 20.9. kello 23:een saakka.
Lue lisää