IZJUM Karmaiseva näky aukeaa Izjumin kaupungin laidalla.
Mäntymetsän hiekkaan on kaivettu lukuisia kuoppia. Toisaalla on pieniä kumpareita. Joitakin koristaa yksinkertainen puuristi. Useimmissa risteissä on pelkkä numero.
Harkovan eteläosassa sijaitseva Izjumin pikkukaupunki oli yli viisi kuukautta Venäjän miehittämä. Se on strategisesti tärkeä. Täältä Venäjä yritti vallata Slovjanskin kaupungin.
Ainakin 450 ihmistä on haudattu metsikköön
Näiden viiden kuukauden aikana paljon ihmisiä kuoli Izjumissa. Kuinka moni, sitä ei tiedä kukaan.
Asukkaita Izjumissa oli miehityksen aikana noin 15 000.
Viranomaisten mukaan tänne metsikköön on haudattu ainakin 450 ihmistä. He lisäävät, että luku on todennäköisesti huomattavasti korkeampi.
Tähän metsikköön haudattiin ihmisiä monista eri syistä.
Osa oli kuollut kellareissa vaikean humanitaarisen tilanteen ja lääkkeiden puutteen seurauksena.
Joukossa kidutettuja ja teloitettuja
Osa kuoli Venäjän kranaattitulessa. Mutta heidän lisäkseen täältä on löydetty myös todennäköisesti kidutettuja ja teloitettuja.
Ruumiiden esiin kaivaminen ja tutkinta on vasta alkamassa.
Ukraina on jo tuonut paikalle lähemmäs sata rikostutkijaa Kiovasta ja Harkovasta. Monilla heistä on kokemusta Kiovan alueen joukkohaudoista.
Ruumiiden lemu on kuvottava
Metsikössä on myös vähintään sata sotilasta, joiden tehtävänä on kaivaa hautoja auki.
Työ on raskasta sekä henkisesti että fyysisesti. Ruumiiden lemu on kuvottava.
Media on päästetty seuraamaan, kun hautoja aletaan avata. Ensimmäisenä päivänä aiotaan kaivaa esiin viisikymmentä ruumista.
Monet ruumiit ovat olleet maassa jo kuukausia.
Hautauspalvelu haki ruumiit kadulta
Jevgeni on tullut metsään kunnioittamaan kuolleita. Hän kertoo rankan tarinan.
Venäjä tulitti maaliskuussa hänen asuintaloaan, kun Venäjä yritti vallata Izjumin. Kerrostalossa kuoli useita ihmisiä. Asukkaat siirsivät ruumiit kadulle, koska kaupungissa oli vaarallista liikkua Venäjän tulituksen takia.
Hautauspalvelu, joka toimi taisteluista huolimatta, haki ruumiit ja hautasi heidät tähän metsikköön.
Miehityksen aikana näiden vainajien rekisteröinnistä vastasivat venäläiset. Virallisesti näitä hautoja on 445, mutta ukrainalaiset eivät luota miehittäjän rekistereihin. Yhden ristin alta on voinut löytyä useampi ruumis.
Ruumiita kädet sidottuina
Mutta haudoista on jo kaivettu esiin myös ruumiita, joissa on merkkejä kidutuksesta ja teloituksista.
– Yhdellä ensimmäisistä esiin kaivetuista vainajista oli köysi niskan ympärillä. On myös ruumiita joiden kädet oli sidottu, kertoo harkovalainen poliisipäällikkö Serhi Bolvinov. Hän johtaa käynnistyttä rikostutkintaa.
On silti liian aikaista arvioida näiden tapausten laajuutta, viranomaiset painottavat.
Ukrainan parlamentin oikeusasiamies Dmitro Lubinets kertoo, että ihmisiä – etenkin sotilaita – kidutettiin.
– Tiedämme missä tätä tapahtui, mutta emme vielä halua näyttää paikkaa, hän sanoo.
Perusteellinen tutkinta alkaa
Nyt on alkamassa perusteellinen tutkinta.
Jokainen nostettu ruumis dokumentoidaan. Sen jälkeen tehdään ruuminavaus ja dna-tutkimuksia.
Tässä työssä avustavat kansainväliset asiantuntijat. Yhdysvallat on lahjoittanut laitteita, joilla dna-näytteitä voi analysoida alle kahdessa tunnissa.
Ukrainalaisia sotilaita joukkohautaan
Vähän matkan päässä avataan suurta kuoppaa. Se on joukkohauta, jonne venäläiset ovat viskanneet Ukrainan sotilaita. Kuopasta heitä on jo löydetty seitsemäntoista.
Venäläisillä oli tukikohta aivan joukkohaudan vieressä. Maastoon on kaivettu poteroita ja suojia panssarivaunuille.
Metsikön vieressä asuva Ruslan kertoo elämästä venäläisten tukikohdan vieressä.
- He ryöstelivät ja pakottivat näyttämään dokumentteja ja tatuointeja. Pysyttelimme piilossa kellarissa, Ruslan kertoo. Hän toteaa olevansa onnekas, kun säilyi hengissä.
Mutta muistoja hän ei voi karistaa, kuten eivät muutkaan Izjumin asukkaat.
Lue myös