Mikkelin kaupungille on kertynyt vuosien varrella 33 miljoonan euron alijäämät. Ne pitäisi kattaa ensi vuoden loppuun mennessä, muuten edessä on kriisikuntamenettely.
Rahat alijäämän kattamiseen Mikkeli on ottamassa satojen miljoonien eurojen energiaomaisuudestaan.
– Myyntiprosessiin mene vuoden verran, että päätöksiä on tehtävä pian, ennen lumien tuloa viimeistään, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo.
Mikkelin energiaomaisuuden mahdollista myyntiä selvittänyt työryhmä esittää, että Mikkeli myisi vähemmistöosuuden kokonaan omistamastaan ESE Oy:stä. ESEn ydinliiketoimintaa ovat kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä sähkönsiirto Mikkelin perinteisen kaupungin alueella.
Enintään 49 prosentin osuuden arvoksi on arvioitu lähes 150 miljoonaa euroa.
– Alijäämät on katettava ensi vuoden loppuun mennessä ja myyntiprosessiin mene vuoden verran, että päätöksiä on tehtävä pian, ennen lumien tuloa viimeistään, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo.
ESE on ollut mikkeliläiselle päättäjille pitkään herkkä ja lähes koskematon, sillä se on taannut kaupungin alueella kohtuulliset sähkönsiirto- ja kaukolämpöhinnat.
Uuden vähemmistöomistajan pelätään tuovan taksoihin korotuksia, sillä sijoittaja haluaa yli 100 miljoonan euron sijoitukselleen tuoton.
– Myyntiasiassa on tärkeä edetä oikeassa järjestyksessä. Ensin pitää määritellä kaupungin tahto taksapolitiikan suhteen ja sen jälkeen pyytää ostajaehdokkaita tarjoukset kaupungin haluamilla ehdoilla. Jos ensin pyydetään korkein tarjous, osakassopimuksen teko on paljon hankalampaa, Timo Halonen sanoo.
Kahden yhtiön fuusio jäi aikataulusyistäkin
ESEn lisäksi Mikkelin omistaa lähes 15 prosentin siivun maakunnallisesta Suur-Savon Sähköstä. Työryhmä selvitti myös sen osakkeiden myyntiä.
– Se olisi selvästi hitaampi vaihtoehto, joten valinta joudutaan tekemään aikataulusyistä oikeastaan ruton ja koleran välillä, Halonen kuvaa.
Myös kahden eteläsavolaisen yhtiön fuusiota ja ristiinomistusta on vuosien varrella mietitty ja selvitetty useaan otteeseen.
– Suur-Savon Sähkössä on monimutkaiset osakkeiden myyntiin ja äänivaltaan liittyvät rajoitukset, joiden muuttamiseen pitäisi olla valmiutta.
Mikkelin mittava alijäämä saattaa vielä paisua, sillä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Essote-kuntayhtymältä uhkaa tulla kuluvalta vuodelta 10-15 miljoonan euron lisälasku kaupungille.
– Sote-menojen kasvu tältä vuodelta vaikuttaa tavallaan tuplasti, sillä se lisää hyvinvointialueiden valtionosuuksia ja vähentää niitä puolestaan peruskunnilta, Halonen harmittelee.