Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Näin Saksassa reagoitiin Uniper-ratkaisuun: Ylimääräinen kaasumaksu kismittää, saksalaisministeri muistutti myös Fortumin olevan maksajana

Saksassa Uniper-ratkaisun jälkeistä keskustelua hallitsi aamupäivällä kiistelty ylimääräinen kaasumaksu, jota moni pitää käytännössä veronkorotuksena Uniperin siirtyessä valtion omistukseen.

Uniperin mainos Scholven hiilivoimalan edessä.
"Ei tuulta? Ei aurinkoa? Ei mikään ongelma", lukee Uniperin mainoksessa Scholvenin hiilivoimalan luona Saksassa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle
  • Kaisa Uusitalo

Uniperin siirtäminen Saksan valtion omistukseen on keskusteluttanut myös Saksassa.

Aamulla kerrottiin, että Saksan valtio ostaa Fortumin osuuden yhtiöstä lähes 500 miljoonalla eurolla ja pääomittaa Uniperia kahdeksalla miljardilla eurolla. Lisäksi sopimuksessa Fortum saa takaisin kahdeksan miljardia, jolla se rahoitti Uniperia vuoden alussa.

Uutinen on Saksassa jo nostanut kriittisiä puheenvuoroja, mutta Fortumia tai Suomea ei keskusteluissa juuri mainita.

Sen sijaan monia kismittää kiistelty Gasumlage, eli 2,4 sentin kilowattituntikohtainen lisämaksu saksalaisten kaasulaskuihin.

Saksan varakansleri ja talousministeri Robert Habeck totesi tiedotustilaisuudessa, että kaasumaksu otetaan Uniperin haltuunotosta huolimatta käyttöön lokakuun alussa ja ainakin vuoden loppuun asti, kunnes järjestely Uniperin siirtymisestä on saatu päätökseen.

Maksun tarkoituksena oli helpottaa energiayhtiöiden asemaa, kun niiden kustannukset ovat nousseet – ja suuren osan siitä saa juuri Uniper.

Kun Uniper siirtyy nyt valtiolle, kaasumaksu näyttäytyy monille saksalaisille veronkorotuksena.

– Jos Uniper kansallistetaan ja kaasumaksu pysyy käytössä siitä huolimatta, valtio kuittaa lopulta 22 miljardia euroa. Se on käytännössä valtava veronkorotus, kirjoitti saksalainen ekonomisti Lukas Scholle Twitterissä.

– Voisiko joku selittää, miksi maksaa kahdeksan miljardia euroa yhtiöstä, jota suojaa konkurssilta ainoastaan miljardilukan valtionapu ja jonka liiketoimintamalli huojuu, kirjoitti toimittaja Jürgen Döschner.

Ekonomisti Jens Südekum katsoo, että perusteet kaasumaksulle katosivat kansallistamisen jälkeen.

– Vaikka hankintakustannukset nousevat edelleen, ne voidaan nyt maksaa suoraan liittovaltion budjetista, Südekum sanoi Die Welt -lehdelle.

Kokonaisuutena pelastuspaketin puolustajiakin löytyy. Muun muassa Uniperin työntekijöitä edustava ammattiliitto Verdi piti valtion väliintuloa välttämättömänä.

– Uniperin maksukyvyttömyys olisi valtava riski kaasumarkkinoille, painotti Uniperin ammattiosaston johtaja Harald Seegatz Handelsblattin mukaan.

Myös Fortum saa maksaa, muistutti saksalaisministeri

Kaasumaksun kohtalo oli kysymysten kohteena myös Saksan talousministeri Habeckin pitämässä tiedotustilaisuudessa.

Kun Habeckilta kysyttiin pelastuspaketin kokonaiskustannuksista Saksalle, hän nosti esiin myös Fortumin.

Habeck totesi, että Fortum osti Uniperin aikanaan lähes kahdeksalla miljardilla eurolla ja nyt Saksa ostaa Fortumin ulos Uniperista 480 miljoonalla eurolla.

– Fortum on mukana pelastamisessa tällä valtavalla pääoman menetyksellä, Habeck totesi.

Varoituksista ja Putinin sodista huolimatta Fortum panosti Venäjään – riski toteutui
Energiayhtiö Fortum oli pitkään voittoa takova valtionyhtiöiden kruununjalokivi ja sijoittajien suosikki. Varoituksista ja Putinin sodista huolimatta yhtiö päätti panostaa Venäjään. Nyt riski on toteutunut. Miten Fortum päätyi liriin Venäjän vuoksi ja miten se siitä selviää? Aihetta käsiteltiin Ylen Uutispodcastin jaksossa 12. elokuuta.

Lue myös:

Fortumin Rauramo: "Olemme pahoillamme siitä, miten Uniper-tarinassa kävi"

Aalto-yliopiston rahoituksen professori pitää Uniper-ratkaisusta tihkuneita tietoja torjuntavoittona

Analyysi: Saksa saattaa "kansallistaa" Fortumin tytäryhtiön – se ei ole niin törkeää kuin miltä se kuulostaa