Viljasadot Pohjois-Karjalassa ovat tänä vuonna keskitasoa, paikoin jopa hyviä. Kaurasta sato on ProAgrian mukaan paikoin jopa erinomainen.
Puinnit ovat maakunnassa loppusuoralla. Säät ovat olleet korjuulle suosiolliset, mikä on parantanut sadon laatua.
Mennyt kesä on ollut viljojen kasvulle suotuisa, kertoo kasvintuotannon erikoisasiantuntija Kaisa Matilainen ProAgria Itä-Suomesta.
– Lämpösumman 30 vuoden keskiarvo on Joensuun seudulla tähän aikaan vuotta 1184 astetta, nyt lämpösumma on 1323 astetta. Samoin Tohmajärvellä ollaan keskiarvon yläpuolella. Kasvit seuraavat hyvin paljon lämpösummakertymää, se vaikuttaa kasvunopeuteen, Matilainen selvittää.
Sadon laatuun vaikuttaa merkittävästi myös puintikelit.
– Korjuuolosuhteet ovat olleet hyvät. Paljon ei ole ollut tähkäidäntää ja melko varmasti ei punahomeitakaan ole paljoa, erikoisasiantuntija arvioi.
Pohjois-Karjalassa viljellään selvästi eniten ohraa (yli 10 000 hehtaarilla vuonna 2021) ja kauraa (lähes 7 000 ha), kolmantena tulee vehnä (noin 1 600 ha)..
Ruista enää 300 hehtaarilla, hernettäkin enemmän
Valkoposkihanhien muuttoreiteillä eivät viljelijät halua enää kasvattaa ruista.
– Valitettavasti ainakin rukiin viljely on vähentynyt. Meillä on alueita, joissa on pahoja hanhiongelmia, syysviljojen kasvatus on siksi vähäistä, erikoisasiantuntija Kaisa Matilainen toteaa.
Jotkut tilat ovat kokeilleet syysvehnää, syysrypsiä ja -rapsia sekä syysohraa.
– Kyllä syysviljat herättävät kiinnostusta viljelijöissä niillä alueilla, missä ei ole hanhituhoja, Matilainen kertoo.
Öljykasveja maakunnassa viljellään vähän, eniten rypsiä.
Herne kiinnostaa viljelijöitä aiempaa enemmän, koska se ei typensitojakasvina tarvitse kallista lannoitusta.
Rehuhernettä ja ruokahernettä kasvatettiin viime vuonna Pohjois-Karjalassa yhteensä noin 500 hehtaarilla. Lisäksi erilaisia herne-viljaseoksia kylvettiin viime vuonna yli tuhannelle hehtaarille.
Pelloilla on jo aloitettu syystyöt eli karjanlannan levitys ja muokkaus.