Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ylen selvitys paljastaa, että pienituloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus kouluissa ja erityisen tuen tarve näyttävät painottuvan usein tiettyihin kouluihin Helsingissä.
Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa.
Myös monissa muissa kouluissa itäisen Helsingin alueella erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien osuudet ovat korkeita, näin on esimerkiksi Keinutien peruskoulussa Kivikossa sekä koiliseen suurpiiriin kuuluvassa Kankarepuiston peruskoulussa Jakomäessä.
– Sekä sosioekonominen ja etninen eriytyminen että erityisen tuen tarpeen suurempi määrä korostuvat tässä aineistossa, sanoo kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Bernelius on tutkinut eriarvoisuutta ja alueellista eriytymistä ja pitää tilannetta erittäin vakavana.
– Nämä koulut ovat hälytysmerkkejä. Meidän pitäisi osata tunnistaa huono-osaisuusriskin urbaani kasautumislogiikka ja siihen liittyvät pistemäiset, tiettyihin naapurustoihin ja kouluihin liittyvät isot panostuksen tarpeet.
Toisaalta mitä korkeampi tulotaso alueella on, sitä vähemmän kouluissa on erityisoppilaita ja maahanmuuttajataustaisia.
Tällaisia kouluja on muun muassa omakotitaloalueilla, kuten Pakilassa, sekä Etelä-Helsingin vaurailla alueilla.
Joissakin kouluissa erityisoppilaiden osuutta lisää se, että niissä on erityisluokkia, joihin oppilaita tulee myös toisilta alueilta. Tämä ei kuitenkaan selitä kokonaan tiettyjen alueiden suurta erityisoppilaiden osuutta.
Voit tutkia alla olevasta kartasta tulotason, koulujen maahanmuttajataustaisten oppilaiden sekä erityisen tuen tarvetta kouluissa:
Erityisoppilaita paljon enemmän maahanmuuttajataustaisissa
Maahanmuuttajataustaiset koululaiset saavat erityistä tukea moninkertaisesti verrattuna muihin oppilaisiin Helsingissä.
- 24 prosenttia maahanmuuttajataustaisista oppilaista Helsingissä saa erityistä tukea
- Helsingissä erityistä tukea saa 14,3 prosenttia oppilaista
- Koko Suomessa kahdeksan prosenttia oppilaista saa erityistä tukea
– Helsingin esimerkki on kansallisesti havahduttava, Venla Bernelius sanoo.
Hänen mukaansa Helsingin koulujen eriytyminen on alueellisen eriytymisen tulosta.
– Helsinki on yksi Suomen vauraimmista ja hyvätuloisimmista kunnista, mutta siitä huolimatta siellä on vakavaa eriytymistä ja tuen tarvetta.
Yle kertoi kesällä, että helsinkiläisperheiden tulotaso näkyy peruskoulun oppimistuloksissa: mitä laihempi lompakko ja matalampi koulutus vanhemmilla on, sitä pienempi oli koululaisen keskiarvo yhdeksännen luokan päättötodistuksessa.
Ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaassa
Bernelius epäilee, maahanmuuttajataustaisten tarve erityiseen tukeen voi kertoa myös siitä, että yhteiskunta on epäonnistunut heidän ottamisessaan mukaan yhteiskuntaan.
– Yhteiskunnallinen eriarvoisuus saattaa lopulta kääntyä tai se saatetaan jopa virheellisesti tulkita yksilöllisen tuen tarpeeksi.
Hänen mukaansa lasten pitäisi päästä osalliseksi yhteiskunnasta jo ennen kouluikää. Se olisi tärkeää kielen, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen oppimisen takia.
– Kaikki lapset eivät pääse varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen piiriin, jolla voisi välttää raskaimpia tuen tarpeita myöhemmin.
Bernelius toteaa, että Suomessa on yhä Pohjoismaista alhaisin osuus varsinkin alle kolmevuotiaista varhaiskasvatuksen piirissä.
Tutkija: Kasautuminen vaatii resursseja
Ylen selvityksessä näkyvät koulut tarvitsevat Berneliuksen mukaan todella paljon lisää resursseja.
– Samojen koulujen täytyy pystyä torjumaan yhteiskunnallista koulutuksen huono-osaisuuden riskiä sekä paikata tasa-arvon vajeita ja pystyä tarjoamaan yksilöllistä, erityistä tukea.
Matala tulotaso, maahanmuuttajataustaisuus ja erityisen tuen tarve näyttäisivät kasautuvan tiettyihin kouluihin.
– Kasautuminen samoihin kouluihin tarkoittaa suurta panostuksen tarvetta näihin kouluihin, jotta näistä kouluista voidaan tehdä vetovoimaisia. Sillä puretaan alueellista eriytymistä, Bernelius sanoo.
Apulaispormestari: Oppilaaksiottoalueita voitaisiin laajentaa
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) esitti hiljattain Helsingin Sanomissa yhdeksi ratkaisuksi eriarvoistumiseen oppilaiden nykyistä suurempaa sekoittumista kouluissa.
Hänen mukaansa kouluihin pitäisi ottaa oppilaita erilaisisista sosioekonomisista taustoista.
Nyt Razmyar sanoo Ylelle, että tarkoitus ei ole, että lapsia kuljetettaisiin toisiin kaupunginosiin, vaan että oppilaita otettaisiin lähikouluihin nykyistä laajemmilta alueilta.
– En ole tarkoittanut, että etelästä alettaisiin kuljettaa lapsia bussilla itään, vaan sitä, että oppilaaksiottoalueita laajennettaisiin lähikouluperiaatteen sisällä, apulaispormestari selittää.
Käytännössä oppilaiden sekoittaminen on hankalaa, koska ongelmat ovat usein kasautuneet samoihin naapurustoihin, kuten Ylen selvityksestä käy ilmi.
Isompia kouluja, jotta oppilaat sekoittuvat?
Yksi mahdollisuus on sekoittaa oppilaita kasvattamalla koulujen kokoa.
Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan koulupiirijakoa ei olla uudistamassa, mutta oppilaaksiottorajoja voidaan muuttaa esimerkiksi uuden koulun rakentamisen tai koulun remontin yhteydessä.
– Esimerkiksi Myllypuron alueelle rakennettiin yksi koulu, jonne alueiden kaikki oppilaat menivät. Aluehan on muuttunut, ja se näkyy myös koulussa, Salo sanoo.
Hänen mukaansa lähikoulujen houkuttelevuutta voi pyrkiä parantamaan esimerkiksi lisäämällä kielivalintoja. Alueiden väestöpohjaa voi sekoittaa kaavoituksella ja täydennysrakentamisella.
Salo siis tunnistaa Ylen selvityksessä kuvatut ongelmat tietyillä alueilla, mutta ei osaa nimetä yhtä erityistä keinoa ratkaisuksi.
Hän sanoo, että kaupunki maksaa tänäkin vuonna kyseisille kouluille koulutuksellista tasa-arvorahaa lähes kolme miljoonaa euroa.
Apulaispormestari: Rahat menevät rakenteisiin, eivät lapsille
Kolmiportaisen tuen mukaan alin porras on kaikille oppilaille tarkoitettu yleinen tuki, joka sisältää myös tukiopetuksen. Seuraava tuen muoto on tehostettu tuki, korkeimpana erityinen tuki.
Tavoite olisi, että erityistä tukea tarvitsevia olisi vähemmän kuin muita. Helsingissä erityisen tuen tarve on kasvanut jatkuvasti.
Erityisluokkia ja -kouluja alettiin vähentää uuden perusopetuslain myötä parikymmentä vuotta sitten, ja oppilaiden pitäisi saada yksilöllistä tukea tavallisissa luokissa.
Tällä hetkellä Helsingissä noin puolet erityistä tukea saavista oppilaista opiskelee erityisluokilla, loput tavallisessa luokassa.
Nasima Razmyarin mukaan pyramidiksi tarkoitetun kolmiportaisen tuen mallin huipun leveneminen kertoo siitä, ettei tukijärjestelmä toimi, koska erityisen tuen tarve kasvaa.
– Resurssien pitäisi mennä lapselle, mutta se menee rakenteisiin. Tuen toteuttamisessa tarvitaan ennen kaikkea vakaata ja ennakoitavaa, riittävää rahoitusta, sanoo apulaispormestari Razmyar.
Hänen mukaansa ongelmien kasautumisessa ongelma on, että koulujen rahoituksen suuruus vaihtelee ja sitä tulee monesta eri paikasta.
Osa on perusrahoitusta, osa on opetusryhmiin perustuvaa rahoitusta; on erilaisia kehittämisrahoja ja koronatukea.
Lisäksi on hankemuotoista rahoitusta, kuten valtion tasa-arvorahoitusta, joka on tarkoitettu juuri alueellisen eriytymisen ehkäisyyn.
Esimerkiksi valtion myöntämä koulutuksen tasa-arvorahoitus vähenee ensi vuonna.
Perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan leikkaus on niin merkittävä, että sillä olisi saanut yhden tai kaksi ylimääräistä opettajaa koulua kohden.
Useat erityislasten vanhemmat ovat jo vuosikausia sitten taistelleet lastensa tuen puolesta.
Heidän mukaansa lapset ovat saaneet liian vähän tukea ja sitä on annettu lähinnä koulujen resurssien mukaan eikä aidosti oppilaan tarpeiden mukaan, kuten perusopetuslaki edellyttäisi.
Jos sinulla on aiheeseen liittyvä juttuvinkki, voit laittaa sähköpostia jutun toimittajalle osoitteeseen elina.jamsen@yle.fi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4. lokakuuta kello 23:een asti.
7.10.2022 klo 12:53 korjattu, että Jakomäessa sijaitseva Kankarepuiston peruskoulus kuuluu koiliseen Helsinkiin eikä itäiseen.
Lue seuraavaksi: