Nyrkkeilijä Jonna Hakkaraisen, 21, häirintätapausta käsitellään uudelleen kamppailulajien kurinpitovaliokunnassa. Puheenjohtajistoon kuuluva Kari-Matti Lehti ennustaa Yle Urheilulle, että lopullinen päätös asiasta voidaan antaa marras-joulukuussa.
Helsingin Sanomat kertoi kesäkuun alussa Hakkaraisen tapauksesta tarkemmin. HS kertoi Hakkaraisen kokemasta häirinnästä, henkisestä väkivallasta, manipuloinnista, kontrolloinnista, uhkailusta ja huorittelusta.
Urheilun oikeusturvalautakunta arvioi viime viikolla, että kamppailulajien kurinpitomääräysten viikon määräaika härintätapausten ilmoittamiselle sekä määräykset painavista syistä ovat kohtuuttomia Hakkaraisen tapauksessa.
Oikeusturvalautakunnan mukaan ne ovat kohtuuttomia silloin, kun kysymys on väitetystä pitkäkestoisesta tai muutoin toistuvasta häirinnästä, kiusaamisesta, epäasiallisesta käyttäytymisestä tai näihin rinnastuvasta vakavasta sääntöjenvastaisesta menettelystä.
Kurinpitovaliokunta oli jättänyt tutkimatta keväästä 2021 alkaneet valmennussuhteen aikaiset tapahtumat, sillä se ei katsonut asiassa olleen painavia syitä tutkia tapahtumia kuin viimeisen viikon ajalta ennen kurinpitoilmoituksen jättämistä.
Käsitellyn tammikuisen Tammer-turnauksen osalta valiokunta katsoi, ettei valmentaja ollut syyllistynet epäurheilijamaiseen käytökseen.
Oikeusturvalautakunta kuitenkin katsoi, että asiaa olisi pitänyt tutkia kokonaisuutena yhden turnauksen sijasta.
Kari-Matti Lehden mukaan tapahtumat arvioidaan oikeusturvalautakunnan velvoitteen mukaan nyt kokonaisuutena. Asiaa käsitellään ensi viikolla kokouksessa, jolloin kurinpitovaliokunta päättänee pyytää lausuntoja asianosaisilta tapahtumista, joita ei ole aiemmin käsitelty.
Tämänkaltaiseen lausuntokierrokseen varataan Lehden mukaan usein viikkoja, sillä asianosaiset haluavat yleensä valmistautua huolellisesti.
– Toki on mahdollista, että lausunnot sisältävät asioita, joihin osapuolten täytyy pystyä vastaamaan. Näin merkittävissä asioissa tulee kaksikin kierrosta, että asianosaiset pystyvät kommentoimaan toistensa lausumia. Vasta sitten voimme valiokuntana katsoa, että meillä on tarvittava tieto käytettävissämme, Lehti sanoo.
Asiaa käsitellään kirjallisena, sillä Lehden mukaan vapaaehtoistoimintaan perustuvalla lajiliittojen yhteisellä valiokunnalla on hyvin rajoitetut mahdollisuudet. Toisin kuin poliisi, valiokunta ei voi kuulustella, vaan se pitäytyy kirjallisessa aineistossa.
– Se on haastavaa, kun tämäntyyppisissä asioissa on luonteista, että on sana sanaa vastaan. Toki jos on mahdollista saada todistajilta kirjallisia lausuntoja, jotka tukisivat enemmän toisen asianomaisen näkemystä, niin luonnollisesti tällaisella olisi vaikutusta, Lehti sanoo.
Myös toinen tapaus oikeusturvalautakunnassa
Hakkaraisen tapaus ei ole ainoa laatuaan. Kari-Matti Lehti kertoi jo aiemmin Yle Urheilulle, että häirintätapauksia on jäänyt tutkimatta viikon määräajan takia.
Yksi tapauksista eteni myös urheilun oikeusturvalautakuntaan. Tässäkin tapauksessa lautakunta katsoi viikon määräajan ja vaatimuksen painavasta syystä kohtuuttomaksi.
Kurinpitovaliokunta oli saanut huhtikuussa kurinpitoilmoituksen vaasalaisseuran puheenjohtajana ja valmentajana toimineen henkilön epäasiallisesta käyttäytymisestä valmennussuhteen aikana elo-joulukuussa 2021.
Päätöksestä käy ilmi, että ilmoituksen tehnyt henkilö väittää valmentajan käyttäytyneen seksuaalisesti häiritsevällä tavalla jo vuosia.
– Hän tarjoutuu valmentamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia naispuolisia henkilöitä ikään kuin auttaakseen heitä. Kun B havaitsee, että nainen ei ole kiinnostunut hänestä romanttisessa mielessä ja että tämä ei pidä hänen käytöksestään, B lopettaa valmennussuhteen, henkilö väittää valituksessaan.
Henkilö väittää valmentajan sen lisäksi sulkeneen tällaisia naisia edustamansa seuran harrastustoiminnasta ja kertonut heistä valheellisia asioita muille seuran toiminnassa mukana oleville. Näin valmentaja on ilmoittajan mukaan käyttäytynyt myös häntä kohtaan.
Valmentaja on lausunut perusteluissaan, ettei hän ole käyttäytynyt epäasiallisesti tai häiritsevästi ilmoittajaa kohtaan. Valmentajan mukaan heidän välilleen oli syntynyt kaverisuhde ja he viettivät myös vapaa-aikaa yhdessä.
Vastauksessaan valmentaja lisäksi väittää, että ilmoittajan käytös oli muuttunut häiritseväksi, minkä jälkeen hän oli ilmoittanut nyrkkeilytoiminnan ja vapaa-ajan vieton olleen ohi. Valmentaja väittää, että sen jälkeen ilmoittaja oli alkanut herjaamaan ja mustamaalaamaan valmentajaa eri tavoin.
Nainen väitti valmentajan käyttäytyneen seksuaalisesti häiritsevällä tavalla jo vuosia myös muita naisia kohtaan. Miksi tätä ei katsottu painavaksi syyksi?
– Tämä on erittäin hyvä kysymys. Vapaaehtoistoimintaan ja lähinnä kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaan perustettuna kurinpitoelimenä meillä ei ole mitään mahdollisuuksia tutkia asioita kuin poliisi voi tutkia, Lehti aloittaa.
Lehti puhuu asiasta myös yleisellä tasolla. Hänen mukaansa kurinpitovaliokunnan yksi syy jättää tutkimatta on ollut se, ettei asiasta ole tehty rikosilmoitusta.
– Väistämättä joudumme tekemään sellaistakin tulkintaa, että ei ole kokenut asioita niin vakavina, kun on antanut toiminnan jatkua ja ei ole omien kertomustensa mukaan rikolliseen toimintaan päättänyt (ottaa) poliisia avuksi, Lehti jatkaa.
Lehden mukaan valiokunta on ottanut painavin syin käsittelyyn asioita, mutta niissä poliisi on ollut jo tutkimassa tapausta.
– Jos poliisia ei ole kytketty asiaan, niin painavien syiden katsomisen olevan läsnä on isomman kynnyksen takana. Kun samalla muistetaan, että Suomessa on syyttömyysolettama. Lähtökohtana pitää olettaa, että henkilö, josta valitus tehdään, on syytön niin kauan kuin syylliseksi osoitetaan.
– Jos ilmoittaja ei halua poliisia tutkimaan asiaa juurta jaksaen, meille syntyy tietynlainen epäilys, että mahtavatko esitetyt asiat olla vakavia tai lainkaan todenperäisiä.
Kamppailulajien yhteiseen kurinpitovaliokuntaan kuuluvat Aikidoliitto, Judoliitto, Karateliitto, Miekkailu- ja 5-otteluliitto, Nyrkkeilyliitto ja Taekwondoliitto.
Lue myös: